Toimiva Turku

 Talousliberaalit perustelut julkisen talouden sopeuttamiselle perustuvat markkinatalouden ja yksilön vapauden korostamiseen sekä julkisen sektorin koon rajaamiseen. Keskeisiä argumentteja ovat: 1. Kestävyysvajeen hallinta ja velkaantumisen hillintä Julkinen velka rajoittaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ja siirtää verotaakan eteenpäin. Suuret alijäämät voivat johtaa korkomenojen kasvuun, mikä vie varoja pois tuottavista investoinneista ja palveluista. Velkakriisit voivat pakottaa rajuun sopeutukseen myöhemmin, mikä voi olla taloudellisesti ja sosiaalisesti vahingollisempaa kuin hallittu sopeutus. 2. Talouden dynamiikan vahvistaminen Suuri julkinen sektori voi syrjäyttää yksityistä sektoria ja haitata talouskasvua. Korkea verotus ja sääntely voivat vähentää yrittäjyyttä, investointeja ja työllisyyttä. Julkisen sektorin tehokkuus on usein alhaisempi kuin kilpailullisessa markkinaympäristössä toimivien yksityisten yritysten. 3. Julkisten menojen tehokkuus ja priorisointi Julkis...

  Yle: Välttämätön sopeutus vai ideologinen valinta? Ylen uutisointi julkisen talouden leikkaustarpeista on pääosin neutraalia ja monipuolista. Yle tuo esiin hallituspuolen perustelut , joissa leikkaukset esitetään välttämättömänä keinona hillitä velkaantumista ja vahvistaa kestävyysvajetta. Esimerkiksi budjettiriihen yhteydessä Yle raportoi hallituksen linjauksia: veronkiristyksiin ei ryhdytä, mutta menoja on leikattava velkaantumisen taittamiseksi​ yle.triplet.io . Hallituspuolueiden edustajat, kuten pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra, saavat Ylen jutuissa perustella leikkauksia taloudellisella pakolla : heidän mukaansa “taloustilanne on sellainen, että leikkauksia on pakko tehdä” (kuten Orpo on todennut), jotta velkaantuminen saadaan kuriin ja Suomi vältetään ajautumasta EU:n tarkkailuluokalle. Yle viittaa myös talousasiantuntijoihin ja virkamiesarvioihin, jotka tukevat tätä välttämättömyyden kehystä – esimerkiksi valtiovarainministeriön arviota u...

  Vastaus Ylen aihevalinnat uutis- ja ajankohtaissisällöissä viimeisen kuukauden aikana eivät näytä olleen merkittävästi poliittisesti vinoutuneita, mutta tarkka arviointi on haastavaa ilman kattavia tietoja. Yle, julkinen palvelulähetysyhtiö, pyrkii tarjoamaan tasapainoista ja puolueetonta kattavuutta, ja tutkimukset viittaavat siihen, että niiden raportointi on yleensä vähäisesti puolueellista. Viimeisimmät tiedot eivät osoita selkeitä kritiikkejä Ylen aihevalinnoista helmikuussa 2025, mikä viittaa siihen, että vinouma on ollut vähäistä. Yleinen arvio Ylen aihevalinnat viimeisen kuukauden aikana, eli 28. tammikuuta–28. helmikuuta 2025, näyttävät kattaneen laajan kirjon aiheita, kuten talousennusteita, sosiaaliturvareformeja ja yleisiä uutisia. Näiden aiheiden perusteella ei ole selvää, että Yle olisi suosinut tiettyä poliittista ideologiaa tai puoluetta. Koska Yle on julkinen palvelulähetysyhtiö, sen odotetaan tarjoavan tasapainoista kattavuutta, ja Media Bias/Fact Check luokitt...