Sota, jonka kustannuksia ei enää hallita
Sotaa arvioidaan usein sen perusteella, kuka voittaa tai häviää. Taloustieteellinen näkökulma lähestyy asiaa toisin: kykeneekö päätöksentekojärjestelmä hallitsemaan sodan kustannuksia suhteessa sen tavoitteisiin. Tästä näkökulmasta Venäjän ja Ukrainan sota tarjoaa kiinnostavan tapauksen, jossa sodan jatkaminen voi heikentää päätöksentekijän omia toimintamahdollisuuksia riippumatta rintamatilanteesta. Keskeinen kysymys ei ole, onko Venäjä hävinnyt sodan, vaan onko se ajautunut tilanteeseen, jossa sodan rajakustannus kasvaa nopeammin kuin sen tuottama rajahyöty . Jos näin on, sota muuttuu strategisesta välineestä rakenteelliseksi rasitteeksi. Vladimir Putin johtaman järjestelmän kohdalla tämä kysymys kytkeytyy päätöksenteon palautemekanismeihin. Autoritaarisissa järjestelmissä informaatio ei liiku neutraalisti: alimmilla tasoilla on kannustin raportoida onnistumisia ja peittää tappioita. Tämä luo principal–agent-ongelman, jossa ylin johto tekee päätöksiä epätäydellisen tai väär...