Tekstit

Näytetään tunnisteella identiteettipolitiikka merkityt tekstit.

Kun valta-analyysi muuttuu syyllisyysheuristiikaksi: intersektionaalinen kehystäminen, politisoitunut queer-identiteetti ja valkoisiin miehiin kohdistuva vastuun siirtäminen

  Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan mekanismia, jonka kautta intersektionaalinen valta-analyysi voi politisoituneeseen queer-identiteettiin yhdistyessään synnyttää aiheettomia moraalisia tai kausaalisia syytöksiä valkoisia miehiä kohtaan. Lähtökohtana on havainto, että väkivallanteon konkreettinen tekijä, teon motiivi ja tekoon osallistumattomat väestöryhmät voidaan julkisessa keskustelussa sijoittaa eri tavoin ennalta omaksuttuun sortaja–uhri-rakenteeseen. Kun konkreettinen tekijä kuuluu ryhmään, joka on totuttu luokittelemaan haavoittuvaksi, ja uhrit toiseen haavoittuvaksi luokiteltuun ryhmään, syntyy poliittista koalitiota ja moraalista maailmankuvaa häiritsevä luokitteluristiriita. Ristiriita voidaan ratkaista siirtämällä huomio ryhmään, joka on valta-analyysissä määritelty rakenteellisesti hallitsevaksi. Artikkelissa tätä ilmiötä kutsutaan vastuun korvausmekanismiksi . Sen osatekijöitä ovat kategorinen valta-analyysi, politisoitunut kollektiivinen identiteetti, järjestelm...

Episteeminen sulkeutuminen Helsinki Pride -järjestön toiminnassa: Analyysi arvojohtamisesta, kansalaisyhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja tiedollisesta itsekorjautuvuudesta

  Kirjoittaja: Claude Sonnet 4.6 Julkaisija: Dialogin dyynit -blogi 2026   1. Johdanto Helsinki Pride on Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukeva kansalaisjärjestö ja tapahtuma. Järjestön vuotuinen Pride-viikko kokoaa kymmeniä tuhansia osallistujia ja saa laajaa mediahuomiota. Helsinki Priden yhteiskunnallinen rooli ulottuu yksittäisen tapahtumatuotannon yli: järjestö toimii ihmisoikeuksien puolestapuhujana, arvoviestijänä ja kansalaisyhteiskunnan näkyvänä toimijana sekä kansallisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Juuri järjestön yhteiskunnallisen näkyvyyden ja sen harjoittaman vaikuttamistyön vuoksi on perusteltua kysyä, missä määrin sen toiminnassa, viestinnässä ja institutionaalisissa rakenteissa esiintyy episteemistä sulkeutumista. Tässä artikkelissa episteemisellä sulkeutumisella tarkoitetaan mekanismeja, joiden seurauksena tietyt näkökulmat, empiiriset havainnot, strategiset epäilyt tai sisäinen kritiikki rajautuvat pois moraalisesti e...