Dialogin dyynit

  Menetelmä ja rajaus Tässä syvätutkimuksessa tarkastelen, mitä  suomalainen empiirinen tutkimus  kertoo siitä, missä määrin  poliittinen identiteetti  (esim. puoluepreferenssi, hallitus–oppositio‑asetelma, ideologinen itse­sijoittuminen) ohjaa  talouspolitiikkaa koskevien väitteiden  (tai politiikkamuutosten) tulkintaa ja niihin reagoimista. Rajoitus kohdistuu talouspolitiikan teemoihin, joita pidän käyttäjän määrittelyn mukaisesti keskeisinä: verotus, julkinen velka, hyvinvointivaltion koko, EU-talouden integraatio sekä elvytys vs. säästöpolitiikka. Aineistohaku painottui avoimesti saatavilla olevaan tutkimukseen, jossa: kohdejoukko on Suomi tai suomalaisaineisto (tai monimaan asetelma, jossa Suomen tulokset raportoidaan), tutkimus on empiirinen (survey, koe/luonnollinen koe, paneeli, sisällönanalyysi tms.), ja raportointi sisältää riittävästi tunnuslukuja efektikoon (tai sen muunnoksen) laskemiseksi.  Meta-analyysissa standardoin efek...

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta seisoo kolmijalalla: julkinen sektori kantaa päävastuun, yksityiset yritykset tuovat tehoa, ja kolmas sektori – järjestöt ja säätiöt – täyttää ne välit, joihin byrokratian sormet eivät yllä. Viimeaikainen keskustelu on kuitenkin nostanut esiin hiertävän kysymyksen: Onko kolmannesta sektorista tullut osa itseään ruokkivaa koneistoa, joka kilpailee samoista niukoista euroista kuin leikkausjonot ja perusopetus? Resurssien nollasummapeli Jännite kiteytyy resurssien ohjaukseen. Kun tarkastellaan valtionapujärjestelmää, nousee esiin teoreettinen ja empiirinen kysymys siitä, tuottavatko "vaikuttamistyöhön" ja hallintoon keskittyvät keskusjärjestöt sellaista lisäarvoa, joka oikeuttaa niiden rahoituksen suhteessa suoraan palvelutuotantoon. Kriitikot viittaavat usein julkisen valinnan teoriaan (Public Choice Theory) : organisaatioilla on luonnollinen taipumus pyrkiä maksimoimaan oma budjettinsa ja vaikutusvaltansa, vaikka alkuperäinen yhteiskunnalline...

  Pohjoismaisen hyvinvointivaltion viitekehyksessä Yleisradio Oy (Yle) on perinteisesti nähty kansallisen yhtenäisyyden, sivistystyön ja demokratian tukipilarina. Kuitenkin siirryttäessä kohti digitaalista ja globaalia mediaympäristöä, tämän verovaroin rahoitetun jättiläisen asema on joutunut ennennäkemättömän paineen alle. Talousliberaalista näkökulmasta tarkasteltuna Yleisradion nykyinen laajuus ja toimintatavat edustavat merkittävää valtion interventiota markkinoilla, jotka ilman tällaista puuttumista voisivat toimia dynaamisemmin ja kuluttajalähtöisemmin. Tämän analyysin tarkoituksena on purkaa Ylen vaikutusmekanismeja kilpailuun, yksilön vapauteen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön, tukeutuen viimeaikaiseen tutkimustietoon, lainsäädännöllisiin muutoksiin ja talousteoreettisiin malleihin. Markkinahäiriöt ja kilpailun vääristyminen Vapaan markkinatalouden ytimessä on ajatus siitä, että hinnat ohjaavat resursseja sinne, missä niitä eniten arvostetaan. Kun valtio tuo markkinoille...