Dialogin dyynit

Iranin islamilaisen tasavallan nimittäminen YK Committee for Programme and Coordination -komiteaan on juuri sellainen tapaus, jossa yksityiskohdat kannattaa tarkistaa ennen närkästymistä. Kyse ei ole siitä, että Iran olisi yksinkertaisesti asetettu “johtamaan naisten oikeuksien komiteaa”, kuten sosiaalisen median kärjistetyissä versioissa saatetaan väittää. Kyse on hieman kuivemmasta, byrokraattisemmasta ja siksi ehkä vielä paljastavammasta asiasta. Iran on päätynyt YK ohjelma- ja koordinointikomiteaan. Se ei kuulosta dramaattiselta. Se kuulostaa hallinnolliselta. Juuri siksi asia on olennainen. Kansainväliset järjestöt eivät menetä uskottavuuttaan vain suurissa julistuksissa, vaan myös kokoushuoneissa, mandaateissa, jäsenyyksissä ja pöytäkirjoissa. Instituutiot rapautuvat usein sillä tavalla, että kukaan ei tee yhtä suurta rikosta totuutta vastaan. Sen sijaan kaikki hyväksyvät pienen epäjohdonmukaisuuden, koska niin järjestelmä toimii. Committee for Programme and Coordination ei ole m...

Suvi-Anne Siimes istui korkean, tummaksi lakatun pöydän ääressä Westminsterin hallintorakennuksessa, jonka käytävät näyttivät siltä kuin niitä olisi suunniteltu ensisijaisesti estämään tavallisia ihmisiä löytämästä ulos. Seinillä riippui muotokuvia miehistä, jotka olivat selvästi onnistuneet tekemään uran sanomatta koskaan mitään aivan täsmällistä. Vastapäätä istui Sir Humphrey Appleby, jonka ilmeessä yhdistyivät kohteliaisuus, hallinnollinen ylivalta ja hienovarainen epäluulo kaikkea sellaista kohtaan, mikä saattoi johtaa päätöksiin. ”Ministeri”, Sir Humphrey aloitti, vaikka Suvi-Anne ei ollut hänen ministerinsä, ”teologia on mitä suurimmassa määrin hallinnollinen kysymys.” Suvi-Anne kohotti kulmiaan. ”Luulin, että se liittyy Jumalaan.” ”Juuri siksi se on hallinnollinen kysymys”, Sir Humphrey sanoi vakavasti. ”Mikäli jokin asia liittyy Jumalaan, sen käytännön käsittely on ilman muuta annettava komitealle. Mieluiten pysyvälle komitealle. Väliraportilla.” ”Eikö teologiassa pitäisi kysyä...

  Vaalivoiton harhaanjohtavat väitteet: teoreettinen malli poliittisen retoriikan, julkisen talouden niukkuuden ja äänestäjäpsykologian analyysiin Akateeminen artikkeli / raportti 31.5.2026 Tiivistelmä. Artikkeli analysoi, millaiset harhaanjohtavat tai väärät poliittiset väitteet voivat olla vaalivoiton kannalta tehokkaita tilanteessa, jossa julkisen talouden budjettirajoite kiristyy, äänestäjän informaatio on rajallista ja puolueiden kannustimena on maksimoida kannatus. Tarkastelu yhdistää julkisen valinnan teorian, fiskaalisen illuusion, rationaalisen tietämättömyyden, mediaaniäänestäjän teorian, identiteettiä suojaavan kognition, kehystämisteorian, prospektiteorian, eturyhmäteorian, narratiivitaloustieteen sekä verotettavan tulon joustoja koskevan veroteorian. Artikkelin keskeinen väite on, että vaalikelpoiset harhaanjohtavat väitteet eivät ole vain yksittäisiä faktavirheitä vaan mekanismeja, jotka peittävät niukkuuden, siirtävät kustann...