Suvi-Anne Siimes ja Sir Humphrey Appleby keskustelevat teologiasta
Suvi-Anne Siimes istui korkean, tummaksi lakatun pöydän ääressä Westminsterin hallintorakennuksessa, jonka käytävät näyttivät siltä kuin niitä olisi suunniteltu ensisijaisesti estämään tavallisia ihmisiä löytämästä ulos. Seinillä riippui muotokuvia miehistä, jotka olivat selvästi onnistuneet tekemään uran sanomatta koskaan mitään aivan täsmällistä. Vastapäätä istui Sir Humphrey Appleby, jonka ilmeessä yhdistyivät kohteliaisuus, hallinnollinen ylivalta ja hienovarainen epäluulo kaikkea sellaista kohtaan, mikä saattoi johtaa päätöksiin. ”Ministeri”, Sir Humphrey aloitti, vaikka Suvi-Anne ei ollut hänen ministerinsä, ”teologia on mitä suurimmassa määrin hallinnollinen kysymys.” Suvi-Anne kohotti kulmiaan. ”Luulin, että se liittyy Jumalaan.” ”Juuri siksi se on hallinnollinen kysymys”, Sir Humphrey sanoi vakavasti. ”Mikäli jokin asia liittyy Jumalaan, sen käytännön käsittely on ilman muuta annettava komitealle. Mieluiten pysyvälle komitealle. Väliraportilla.” ”Eikö teologiassa pitäisi kysyä...