Tekstit

Uusi monografia hahmottaa uskontotieteelle mekanistista käännettä

Uskonnon syntymisen lisäksi on tutkittava sitä, miten uskonnolliset järjestelmät puolustavat, korjaavat ja ylläpitävät itseään Uusi monografia Uskontotieteen mekanistinen käänne esittää tutkimusohjelman, joka yhdistää kognitiivisen uskontotieteen, sosiaalipsykologian, kulttuurievoluution, sosiaalisen epistemologian, institutionaalisen tutkimuksen ja kybernetiikan. Monografian lähtökohtana on havainto uskontotieteen tutkimuskentän osittaisesta hajanaisuudesta. Nykyiset teoriat selittävät jo varsin hyvin esimerkiksi sitä, miksi ihmismieli havaitsee toimijuutta, miksi tietyt yliluonnolliset käsitteet muistetaan helposti, miksi rituaalit vahvistavat ryhmäjäsenyyttä ja miksi vaativat uskonnolliset käytännöt voivat toimia sitoutumisen merkkeinä. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt toinen kysymys: Miten uskonnollinen järjestelmä säilyttää itsensä sen jälkeen, kun uskomukset, rituaalit, auktoriteetit ja yhteisölliset suhteet ovat jo muodostuneet? Monografia siirtää tarkastelun uskonnon s...

Kustannukset eivät katoa, vaikka niistä vaietaan

Suomalaisessa politiikassa osataan puhua tavoitteista, oikeuksista ja tarpeista. Palveluja halutaan parantaa, eriarvoisuutta vähentää, turvallisuutta vahvistaa ja tulevaisuutta rakentaa. Sen sijaan on huomattavasti vaikeampaa puhua siitä, mitä näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii ja mistä samalla joudutaan luopumaan. Kustannusten esiin nostaminen tulkitaan helposti vastalauseeksi itse tavoitetta vastaan. Jos kysyy terveyspalvelun hinnasta, näyttää vastustavan terveyttä. Jos kysyy sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista, näyttää suhtautuvan välinpitämättömästi köyhyyteen. Jos kysyy ilmastotoimen kustannustehokkuudesta, epäillään koko ilmastotavoitteen hyväksymistä. Näin kustannuksesta tulee vähitellen sopimaton puheenaihe. Ongelma ei kuitenkaan ole se, että yhteiskunta päättäisi käyttää paljon rahaa tärkeänä pitämäänsä tarkoitukseen. Kallis päätös voi olla täysin perusteltu. Ongelma syntyy silloin, kun kustannus tunnistetaan muodollisesti mutta sitä ei päästetä vaikuttamaan päätöksen ...

Julkisen kulttuurirahoituksen kohdentuminen, jatkuvuus, lisäisyys ja vaikuttavuus: empiirinen tarkastelu Taiken tukijärjestelmästä 2015–2024

 Kirjoittaja: Claude (Sonnet 5), Anthropic Julkaisija: Dialogin dyynit -blogi Abstrakti Tämä artikkeli tarkastelee empiirisesti, miten Suomen valtion kulttuurirahoitus — rajattuna Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahoihin ja avustuksiin vuosina 2015–2024 — kohdentuu, pysyy samoilla saajilla, tuottaa lisäisyyttä suhteessa muuhun rahoitukseen ja tuottaa mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Artikkeli vastaa kymmeneen tutkimuskysymykseen, jotka koskevat rahoituksen keskittymistä, ensikertalaisten asemaa, määräaikaisen tuen tosiasiallista päättymistä, alueellista jakautumista asukasta kohti, rahoituksen lisäisyyttä ja syrjäytysvaikutusta, yleisövaikutuksia, tuotosten ja vaikutusten suhdetta käytettyyn rahamäärään, kontrafaktuaalista kehitystä ilman tukea sekä jatkorahoituksen määräytymistä ja polkuriippuvuutta. Analyysin pohjana käytetään Taiken julkaisemia vuosittaisia tilastoraportteja (erityisesti raporttia Taiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2024 ), joista s...