Dialogin dyynit

Äärivasemmistolainen väkivalta ei ole mielipidekysymys, vaan historiallinen ja käsitteellinen tosiasia. Sen olemassaoloa ei tee todeksi se, kuinka usein siitä puhutaan, vaan se, että väkivaltaa on käytetty toistuvasti poliittisten päämäärien ajamiseen. Euroopan lähihistoria tuntee ilmiön hyvin: 1970-luvulla toiminut Punainen armeijakunta ei ollut retorinen liioittelu vaan organisoitua, ideologisesti motivoitua terrorismia. Sama peruslogiikka on säilynyt, vaikka nimet ja aikakaudet vaihtuvat. Käsitteellisesti asia on yksinkertainen. Kun poliittinen ryhmä käyttää väkivaltaa tai sabotaasia pakottaakseen yhteiskunnan muuttumaan tahtonsa mukaisesti, kyse on terrorismista. Ideologinen etumerkki ei muuta tekoa toiseksi. Tämä määritelmä ei vaadi moraalista närkästystä eikä poliittista intohimoa – ainoastaan loogista johdonmukaisuutta. Jos väkivalta on väärin silloin, kun sen motiivina on äärioikeistolainen ideologia, sen on oltava väärin myös silloin, kun se perustellaan antikapitalismilla, ...

Gazan konflikti on jatkunut vuosikymmeniä, ja kerta toisensa jälkeen on ehdotettu diplomatiaa, humanitaarista apua ja muita pehmeän vallan keinoja ratkaisuksi. Kuitenkin todellisuus on osoittanut, että niin kauan kuin Hamas säilyy vallassa, rauha on mahdoton. Hamas ei ole vain poliittinen toimija, vaan väkivaltaan ja terroriin perustuva ideologia, joka tavoittelee Israelin tuhoa. Sen päämäärät eivät muutu diplomaattisin keinoin, vaan ainoastaan sen sotilaallinen tuhoaminen voi avata tien pysyvämmille ratkaisuille. Ensinnäkin, Hamas hyödyntää humanitaarista apua oman asemansa vahvistamiseen. Vaikka kansainvälinen yhteisö pyrkii suuntaamaan avun suoraan siviileille, todellisuudessa Hamas kontrolloi Gazan resursseja ja kanavoi niitä sotilaallisiin tarkoituksiin. Aseet, tunnelit ja raketit rahoitetaan avustuksilla, jotka on tarkoitettu kouluille ja sairaaloille. Niin kauan kuin Hamas hallitsee aluetta, mikä tahansa tuki siviileille päätyy myös terroristien hyödynnettäväksi. Toiseksi, astei...

Terroristijärjestöjen, kuten Hizbollahin, vastainen taistelu on monimutkainen vyyhti, jossa sotilaalliset toimet, psykologiset vaikutukset ja yhteisöjen dynamiikka kietoutuvat yhteen. Israelin äskeinen päätös suorittaa matala ylilento Hassan Nasrallahin hautajaisten aikana Beirutissa ja iskeä Hizbollahin kohteisiin tulitauosta huolimatta herättää kysymyksen: voiko pelko ja tappioiden kasaaminen todella murtaa tällaisen järjestön kannatuksen? Väitän, että kyllä – ja että tässä piilee avain konfliktin purkamiseen. Ensinnäkin on selvää, että terroristijärjestöt provosoituvat ja vahvistuvat, jos niiden annetaan toimia vapaasti. Hizbollahin historia Libanonissa osoittaa tämän: Israelin vetäydyttyä Etelä-Libanonista vuonna 2000 järjestö laajensi nopeasti asearsenaaliaan ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa. Samoin ISIS kukoisti, kun vastavoimat olivat aluksi hajanaisia. Passiivisuus tulkitaan heikkoudeksi, mikä ruokkii järjestöjen itseluottamusta ja rekrytointia. Israelin kaltaiset toimet ...

Nordic Resistance Movement (NRM) – Pohjoismainen Vastarintaliike Perustiedot Nordic Resistance Movement (NRM), suomeksi Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL) , on äärioikeistolainen ja uusnatsistinen järjestö, joka toimii Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa . Se perustettiin Ruotsissa vuonna 1997 nimellä Svenska Motståndsrörelsen (SMR) , ja se laajeni muihin Pohjoismaihin 2000-luvulla. Järjestö ajaa Pohjoismaista "kansallissosialistista valtiota" ja vastustaa monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa, globalisaatiota ja länsimaiden liberaalidemokraattista järjestelmää. Se on tunnettu väkivaltaisista yhteenotoistaan ja viharikoksistaan. Ideologia ja tavoitteet NRM edustaa uusnatsismia , etnonationalismia ja antisemitismiä . Sen ideologia perustuu seuraaviin perusajatuksiin: Pohjoismainen kansallissosialismi : Järjestö pyrkii luomaan itsenäisen Pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion, jossa "pohjoismainen rotu" säilytetään. Valkoinen yli...

Nykyisten terroristijärjestöjen taustalla vaikuttavat useat ideologiset, uskonnolliset, separatistiset ja poliittiset syyt. Monet järjestöt ammentavat oikeutuksensa useasta näistä samanaikaisesti, mutta niitä voi luokitella seuraavasti: 1. Ideologiset syyt Äärivasemmistolainen terrorismi Kommunismi ja vallankumoukselliset liikkeet: Järjestöt, kuten Kolumbian FARC , Perun Loistava polku (Sendero Luminoso) ja Turkin DHKP-C , pyrkivät kaatamaan kapitalistisia ja imperialistisia hallintoja väkivallan keinoin. Anarkismi: Anarkistiset terroristiryhmät ovat olleet aktiivisia Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa, kohdistuen erityisesti valtion instituutioihin ja poliisivoimiin. Äärioikeistolainen terrorismi Uusnatsismi ja valkoinen ylivalta: Esimerkiksi Atomwaffen Division , Nordic Resistance Movement ja National Action pyrkivät etniseen puhdistukseen ja valkoisen rodun ylivallan edistämiseen. Anti-islam ja maahanmuuttovastaisuus: Esimerkiksi Christchurchin (Uusi-Seelanti) moskeijais...