Toimiva Turku

Viime aikoina on ollut hämmästyttävää seurata, miten monet vasemmistolaiset näkevät kaiken sellaisen toiminnan tai puheen, joka ei heijastele Venäjän intressejä, perustuslain vastaisena. Onko kyse perustuslain tulkinnasta, poliittisesta moraalista vai kenties pelkästään mielikuvapolitiikasta? Ensinnäkin on tärkeää huomata, että Suomen perustuslaki on kirjoitettu turvaamaan demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet. Perustuslaissa ei kuitenkaan ole kohtaa, joka suoraan kieltäisi keskustelun tai toiminnan, joka sattuu olemaan ristiriidassa jonkin toisen valtion intressien kanssa. Silti monet vasemmistolaisessa retoriikassa vetoavat juuri perustuslakiin, kun kyseessä on esimerkiksi Nato-jäsenyyden kannattaminen tai kysymykset Suomen turvallisuuspolitiikasta. Tällainen perustuslakiretoriikka herättää kysymyksen: onko perustuslaista tullut vasemmistolle kätevä lyömäase? Kun argumentoidaan perustuslain puolesta, voidaan samalla marginalisoida vastapuoli viittaamalla näiden näkem...

Ammattiliitot voivat nähdä itsensä vastavoimana kapitalismille, mutta tämä riippuu liittojen toimintatavoista, tavoitteista ja ideologisista lähtökohdista. Usein ammattiliittojen rooli määrittyy suhteessa työnantajiin ja markkinoihin, ja niillä voi olla erilaisia tapoja lähestyä tätä roolia: Perinteinen vastavoima kapitalismille: Monilla ammattiliitoilla on juuret työväenliikkeessä, joka historiallisesti syntyi vastavoimaksi kapitalismin aiheuttamille epäkohdille, kuten työvoiman hyväksikäytölle, huonoille työoloille ja epäoikeudenmukaisille palkoille. Näissä liitoissa korostuu ideologinen sitoutuminen työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen ja tulojen tasaamiseen, mikä voidaan nähdä vastakkainasetteluna kapitalistisen voitontavoittelun kanssa. Neuvottelukumppani ja yhteistyön rakentaja: Monet nykyiset ammattiliitot toimivat pragmaattisemmin eivätkä välttämättä mieltä itseään suoranaiseksi vastavoimaksi kapitalismille. Ne keskittyvät edunvalvontaan, työehtojen parantamiseen ja neuvott...

3 uutta julkaisua 25 verkkosivua Donald Trumpin politiikkaa ja retoriikkaa on verrattu 1800-luvun imperialismiin erityisesti hänen viittauksensa ja kommenttinsa koskien Grönlantia, Panaman kanavaa ja Kanadaa. Tutkijat ovat ehdottaneet, että tämä voi olla osa neuvottelutaktiikkaa, jossa Trump pyrkii saamaan parempia diilejä Yhdysvalloille, kuten Nixonin ja Muhammad Alin tunnetut strategiat. Toisaalta, Trumpin "America First" -politiikka on nähty enemmänkin pyrkimyksenä palata eristäytymispolitiikkaan kuin suoraan imperialismiin, vaikka jotkut näkevät siinä imperialistisia piirteitä, kuten pyrkimyksen hallita tai vaikuttaa muihin maihin Yhdysvaltain edun mukaisesti. Imperialistinen retoriiikka : Trumpin puheet ovat herättäneet huomiota, koska ne muistuttavat 1800-luvun imperialistista ajattelua, jossa Yhdysvallat pyrki laajentamaan valtaansa ja vaikutusvaltaansa. Hän on esimerkiksi puhunut Grönlannin ostamisesta ja Kanadan taloudellisesta alistamisesta Yhdysvaltain hallintaan, ...