Toimiva Turku

Julkisesti rahoitetut elokuvaprojektit herättävät välillä keskustelua, varsinkin kun elokuvat floppaavat pahasti. Uusimpana esimerkkinä tästä on Parvet , joka sai Suomen elokuvasäätiöltä yli 500 000 euroa tukea mutta onnistui houkuttelemaan teattereihin vain 88 katsojaa ensimmäisen viikonlopun aikana. Helposti herää kysymys: mihin meidän yhteisiä varoja käytetään, ja miksi rahaa menee elokuviin, joita kukaan ei halua katsoa? Tässä tulee esiin yhteismaan ongelma, jossa julkisesti rahoitettu resurssi – tässä tapauksessa kulttuurirahoitus – koetaan yhteiseksi, mutta hyödyt ja kustannukset eivät kohdistu tasapuolisesti. Kun elokuvantekijät saavat käyttöönsä veronmaksajien rahaa, heidän ei tarvitse kantaa samaa taloudellista riskiä kuin kaupallisesti toimivat tuottajat. Seurauksena on, että syntyy projekteja, jotka eivät kiinnosta suurta yleisöä, mutta joita silti tuetaan, koska niiden arvellaan edustavan jotain ”taiteellisesti arvokasta”. Elokuvan floppaus herättää ärtymystä, koska raha ol...

 Suomea köyhemmät maat, mitattuna varallisuudella per asukas, jotka ovat nousemassa nopeasti Suomen ohi, ovat yleensä maita, joilla on vahvaa talouskasvua ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Esimerkkejä tällaisista maista ovat esimerkiksi: 1. Viro: Viro on kehittynyt nopeasti EU-jäsenyyden myötä, kiitos talouden digitalisaation, yritysystävällisen verotuksen ja vakaiden instituutioiden. Viron teknologinen kehitys ja start-up-kulttuuri, erityisesti pääkaupunki Tallinnassa, ovat vauhdittaneet maan taloudellista nousua. 2. Puola: Puola on kasvanut tasaisesti Euroopan unionin jäsenenä, hyötyen vahvasta teollisuudestaan, erityisesti autoteollisuudesta, sekä EU:n infrastruktuurirahoituksesta. Puola on myös menestynyt talouden monipuolistamisessa ja koulutuksen kehittämisessä. 3. Tšekki: Tšekin talouskasvu on ollut vahvaa, ja maa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä, joka on tuonut investointeja ja parantanut vientimahdollisuuksia. Tšekki on myös houkutellut paljon ulkomaisia investointej...

 Palestiinalaisalueiden ihmisoikeusongelmia ja vähemmistöjen syrjintää käsitellään vähemmän julkisesti ja laajasti kuin Israelin toimiin liittyvää kritiikkiä monesta syystä: 1. Poliittinen konteksti ja painopiste: Kansainvälinen huomio on usein keskittynyt Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin, ja erityisesti Israelin toimia katsotaan tarkasti miehitettyjen alueiden ja siirtokuntien vuoksi. Israelin toimet nähdään osana kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa keskustelua, mikä saattaa johtaa siihen, että Palestiinan itsehallinnon tai Gazan hallinnon sisäisiä ongelmia ei käsitellä samalla laajuudella. 2. Vasemmiston ja aktivistien näkökulmat: Monien länsimaisten ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten liikkeiden keskuudessa Israelia pidetään vahvempana osapuolena konfliktissa, mikä on johtanut siihen, että sen toimet saavat enemmän kritiikkiä. Palestiinalaisten hallituksia, kuten Hamasia tai Palestiinan itsehallintoa, saatetaan nähdä heikompina toimijoina, ja ...

Sosiaalisen median näkyvyyden optimointi vaatii strategista lähestymistapaa, jossa huomioidaan yleisö, sisältö, ajoitus ja vuorovaikutus. Tässä muutamia keskeisiä vinkkejä, jotka voivat auttaa maksimoimaan viestien näkyvyyden:  1. Yleisön tuntemus    - Kohdenna viestisi tietyille yleisöille ja mukauta sisältö heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja tarpeisiinsa.    - Hyödynnä analytiikkaa, jotta saat tietoa siitä, mikä sisältö resonoi parhaiten yleisösi kanssa.  2. Laadukas ja arvoa tarjoava sisältö    - Luo kiinnostavaa, informatiivista tai viihdyttävää sisältöä, joka ratkaisee ongelman, tarjoaa hyödyllistä tietoa tai herättää tunteita.    - Käytä visuaalisia elementtejä, kuten kuvia, videoita ja infografiikkaa, sillä ne saavat usein enemmän huomiota kuin pelkkä teksti.      3. Optimoitu julkaisuajankohta    - Julkaise silloin, kun yleisösi on aktiivisimmillaan. Tämä voi vaihdella alustasta riippuen, mutta usein pa...

 Sosiaalipolitiikan vaikuttavuuden huomioon ottavat rahoitusmallit pyrkivät yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Näissä malleissa pyritään maksimoimaan taloudelliset hyödyt samalla, kun varmistetaan sosiaalisten ohjelmien kohdentuminen niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tässä joitakin rahoitusmalleja, jotka huomioivat sosiaalipolitiikan vaikuttavuuden: 1. Tulospohjainen rahoitus      Tulospohjaisessa rahoitusmallissa julkiset varat kohdennetaan ohjelmiin sen mukaan, kuinka hyvin ne saavuttavat etukäteen asetetut tavoitteet ja mittarit. Esimerkiksi työllistämisohjelmien kohdalla rahoitusta voitaisiin maksaa sen perusteella, kuinka monia osallistujia on onnistuttu työllistämään. Tämä lähestymistapa kannustaa ohjelmia ja niiden toteuttajia keskittymään vaikuttaviin toimiin ja konkretisoitaviin tuloksiin, vähentäen byrokratiaa ja hukkaan meneviä resursseja. 2. Sosiaaliset vaikutusrahastot (Social Impact Bonds, SIB) ...

Polarisaatio voi selittää, miksi ihmiset kannattavat varakkaiden verottamista silloinkin, kun talousteorian mukaan ollaan Lafferin käyrän laskevalla osuudella, eli verokertymä pienenee korkean verotuksen seurauksena. Tämä kytkeytyy vahvasti ryhmäpolarisaatioon , vahvistusharhaan ja sosiaaliseen identiteettiin , jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja mielipiteiden muodostumiseen. Ryhmäpolarisaatio : Kun ihmiset ovat osa poliittisesti yhtenäistä ryhmää, jossa vallitsee selkeä näkemys siitä, että varakkaiden verottaminen on oikeudenmukaista, ryhmäkeskustelut voivat johtaa mielipiteiden kärjistymiseen. Tämä voi tapahtua jopa silloin, kun taloudelliset faktat (kuten Lafferin käyrän laskeva osuus) viittaisivat siihen, että suurempi verotus vähentää kokonaisverokertymää. Yhteisön paine ja halu säilyttää ryhmän identiteetti voivat ajaa yksilöitä äärimmäisempään kantaan, jossa oikeudenmukaisuus ja tulojen tasaaminen nähdään tärkeämpänä kuin verokertymän maksimoiminen​. Vahvistusharha : Ihmiset v...