Oikeudenmukaisuuden illuusio: Polarisaatio ja veropäätökset

Polarisaatio voi selittää, miksi ihmiset kannattavat varakkaiden verottamista silloinkin, kun talousteorian mukaan ollaan Lafferin käyrän laskevalla osuudella, eli verokertymä pienenee korkean verotuksen seurauksena. Tämä kytkeytyy vahvasti ryhmäpolarisaatioon, vahvistusharhaan ja sosiaaliseen identiteettiin, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja mielipiteiden muodostumiseen.

1. Ryhmäpolarisaatio: Kun ihmiset ovat osa poliittisesti yhtenäistä ryhmää, jossa vallitsee selkeä näkemys siitä, että varakkaiden verottaminen on oikeudenmukaista, ryhmäkeskustelut voivat johtaa mielipiteiden kärjistymiseen. Tämä voi tapahtua jopa silloin, kun taloudelliset faktat (kuten Lafferin käyrän laskeva osuus) viittaisivat siihen, että suurempi verotus vähentää kokonaisverokertymää. Yhteisön paine ja halu säilyttää ryhmän identiteetti voivat ajaa yksilöitä äärimmäisempään kantaan, jossa oikeudenmukaisuus ja tulojen tasaaminen nähdään tärkeämpänä kuin verokertymän maksimoiminen​.

2. Vahvistusharha: Ihmiset valikoivat ja tulkitsevat tietoa, joka vahvistaa heidän ennakkoasenteitaan. Jos henkilöt ovat jo vakuuttuneita siitä, että rikkaiden verottaminen on moraalisesti oikeutettua, he voivat jättää huomiotta tai vähätellä taloustieteellisiä argumentteja, jotka osoittavat verotuksen haitalliset vaikutukset Lafferin käyrän korkeilla tasoilla. Tällöin taloudellinen rationaalisuus häviää emotionaalisesti latautuneelle käsitykselle oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta​.

3. Sosiaalinen identiteetti: Poliittisesti polarisoituneissa yhteiskunnissa varallisuuden uudelleenjako ja verotus voivat olla osa laajempaa keskustelua taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset, jotka samaistuvat esimerkiksi vasemmistolaiseen ideologiaan, saattavat tukea varakkaiden korkeaa verotusta riippumatta taloudellisista seurauksista, koska se tukee heidän käsitystään oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta. Verotus saattaa symboloida enemmän moraalista kannanottoa kuin pelkkää taloudellista toimenpidettä.

4. Polarisaation vahvistuminen mediassa ja sosiaalisessa mediassa: Nykypäivän mediaympäristö, erityisesti sosiaalinen media, ruokkii polarisoitumista. Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa pääosin samanmielisten kanssa, heidän näkemyksensä saattavat vahvistua entisestään. Sosiaalisen median algoritmit voivat luoda kaikukammioita, joissa yksipuoliset ja tunteelliset argumentit, kuten rikkaiden verotuksen oikeudenmukaisuus, saavat yhä enemmän painoarvoa, samalla kun taloudelliset argumentit jäävät taka-alalle.

Näin ollen poliittinen ja sosiaalinen polarisaatio vaikuttaa siihen, miksi ihmiset saattavat tukea korkeita veroja rikkaille silloinkin, kun taloudelliset perustelut puoltavat veronalennuksia. Tunteet, oikeudenmukaisuuden kokemus ja poliittinen identiteetti voivat ylittää taloudellisen rationaalisuuden, erityisesti polarisoituneessa ympäristössä.