Mihin naturalisti uskoo ilman todisteita

Naturalisti voi uskoa asioihin, joista ei ole konkreettisia todisteita, jos nämä uskomukset eivät ole ristiriidassa luonnontieteellisen maailmankuvan kanssa tai jos ne ovat esimerkiksi toiminnallisia tai käytännöllisiä oletuksia. Tällaisia uskomuksia voivat olla esimerkiksi:

1. Periaatteelliset oletukset luonnon säännönmukaisuudesta
   Naturalisti voi uskoa, että luonnonlait ovat universaaleja ja pysyviä, vaikka emme voi kokeellisesti varmistaa, että kaikki luonnonlait pätevät kaikkialla ja aina. Tämä uskomus on käytännössä välttämätön tiedon hankkimisen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi.

2. Moraaliset ja eettiset arvot
   Vaikka moraalista arvoja ja oikeudenmukaisuutta ei voi konkreettisesti todistaa samalla tavalla kuin luonnontieteellisiä ilmiöitä, naturalisti voi uskoa arvoihin, kuten ihmisarvoon tai tasa-arvoon. Naturalisti voi perustella nämä arvot esimerkiksi ihmisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, vaikka ne eivät ole todennettavissa tai objektiivisesti olemassa luonnossa.

3. Luottamus järkeen ja logiikkaan
   Naturalisti saattaa uskoa, että logiikka ja rationaalinen ajattelu ovat päteviä tapoja ymmärtää todellisuutta, vaikka emme voi lopulta todistaa itse logiikan perusperiaatteiden olevan "totta" todellisuuden pohjimmiltaan määrittävällä tavalla. Logiikka ja järki toimivat käytännössä ja mahdollistavat tiedon rakentamisen, vaikka niiden ehdoton pätevyys ei ole empiirisesti todistettavissa.

4. Käsitys tietoisuuden kokemisesta
   Vaikka tietoisuuden olemusta ei täysin ymmärretä, naturalisti voi silti uskoa, että tietoisuus on todellinen kokemus ja seurausta aivotoiminnasta, vaikka täsmälliset todisteet tietoisuuden synnystä ja mekanismeista ovat vielä puutteellisia. Tämä uskomus voi olla käytännöllinen ja auttaa ymmärtämään ihmisen subjektiivista kokemusta ilman tarvetta yliluonnollisiin oletuksiin.

5. Luottamus tieteen kykyyn edistyä
   Naturalisti saattaa uskoa, että tiede kykenee ajan myötä selittämään yhä monimutkaisempia ilmiöitä ja löytämään ratkaisuja suuriin kysymyksiin, kuten tietoisuuden tai kosmoksen alkuperän selittämiseen. Tämä luottamus tieteen edistymiseen ei ole todisteisiin perustuvaa siinä mielessä, että tulevaisuutta ei voi empiirisesti ennustaa, mutta uskomus tieteen potentiaaliin voi olla perusteltu menneiden saavutusten pohjalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että naturalisti voi uskoa asioihin, joista ei ole suoria todisteita, jos ne ovat johdonmukaisia luonnontieteellisen maailmankuvan kanssa ja perustuvat käytännön järkeilyyn tai toiminnallisiin oletuksiin. Tällaiset uskomukset ovat usein välttämättömiä elämälle, tutkimukselle ja moraaliselle toiminnalle.