Miksi suomalaiset haluavat pitää yllä julkista alijäämää ja tuottamattomia veroja?
Suomalaisten taipumus hyväksyä julkinen alijäämä ja veroasteen ylläpitäminen nykyisellään voi liittyä useisiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Tässä joitakin syitä ilmiölle:
Hyvinvointivaltion arvostus: Suomalaiset arvostavat korkealaatuisia julkisia palveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaaliturvaa, joita rahoitetaan veroilla ja velalla. Hyvinvointivaltio on suomalaisille tärkeä osa yhteiskuntaa, ja siihen tehtävät leikkaukset herättävät vastustusta, sillä niiden pelätään heikentävän elämänlaatua ja lisäävän eriarvoisuutta.
Turvallisuudentunne ja vakaus: Julkinen sektori ja sen tarjoamat palvelut tuovat kansalaisille turvallisuutta ja taloudellista vakautta. Monille suomalaisille tämä vakaus on ensiarvoisen tärkeää, ja he ovat valmiita hyväksymään alijäämän ja korkean verotuksen, jos ne takaavat yhteiskunnan peruspalvelut ja tukiverkostot.
Sosiaalinen vastuunkanto: Suomalaisessa kulttuurissa on vahva solidaarisuuden perinne, jossa hyvinvointia rakennetaan yhdessä ja heikommista pidetään huolta. Moni kokee, että verovaroin ylläpidettävät palvelut auttavat kaikkia ja että on oikein, että niistä maksetaan yhdessä. Tämä ajattelutapa voi vahvistaa hyväksyntää korkealle veroasteelle ja alijäämälle, koska niiden nähdään tukevan yhteiskunnan heikoimpia.
Velan käytön normalisoituminen: Julkisen velan käyttö on muuttunut osaksi normaalia talouspolitiikkaa, eikä sen riskejä nähdä samalla tavalla välittöminä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen velkaantumisaste on ollut kohtuullinen, ja monet ajattelevat, että kohtuullinen velka on hyväksyttävä osa nykyaikaista taloudenpitoa – kunhan se takaa peruspalvelut ja hyvinvoinnin.
Vastustusta talouskurille: Julkisen sektorin menoleikkauksia ja verojen alentamista pidetään usein vaihtoehtoina velanoton rajoittamiselle. Talouskuripolitiikka kuitenkin herättää huolta, sillä sen koetaan osuvan herkästi heikommassa asemassa oleviin ja uhkaavan hyvinvointivaltion peruspalveluja. Suomalaisten kokemus esimerkiksi 1990-luvun lamasta voi myös lisätä varovaisuutta talouskuria kohtaan, jolloin velanoton nähdään mahdollistavan palvelujen säilymisen.
Tuottamattomien verojen hidas vaikutus näkyvyyteen: Jotkin verot – kuten yrityksiä tai pääomatuloja verottavat muodot – saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa talouskasvuun tai investointien määrään. Koska näiden verojen tuottamattomuus näkyy hitaasti ja epäsuorasti, niiden vaikutukset voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Jos veroilla pystytään rahoittamaan tärkeitä palveluja, niitä ollaan valmiita hyväksymään, vaikka ne vähentäisivät taloudellista tuottavuutta.
Poliittiset syyt ja puolueiden paineet: Poliittinen ilmapiiri Suomessa suosii hyvinvointivaltiota, ja julkisten palvelujen karsiminen voi olla poliittisesti epäsuosittua. Alijäämä ja korkea verotus voivat olla tapa säilyttää poliittinen suosio, koska niiden vaihtoehdot – menoleikkaukset tai veronkevennykset – herättävät helposti vastustusta. Tästä syystä poliitikot eivät aina halua tehdä vaikeita päätöksiä alijäämän tai verotuksen osalta.
Näistä syistä suomalaiset saattavat olla valmiita hyväksymään julkisen alijäämän ja jopa tuottamattomaksi katsotut verot. Taustalla on usein halu säilyttää turvallisuus ja vakaus, joka liittyy hyvinvointivaltion palveluihin, sekä näkemys, että velka ja korkea veroaste ovat parempi vaihtoehto kuin hyvinvointipalvelujen alasajo tai leikkaaminen.
Kommentit
Lähetä kommentti