Mitä yhteistä on ikiliikkujalla ja velalla rahoitetulla hyvinvointivaltiolla?
Ikiliikkujan ja velalla rahoitetun hyvinvointivaltion yhteinen piirre on niiden teoreettinen mutta epävakaa kestävyys: molemmat näyttävät lupaavan loputonta toimivuutta tai ylläpitoa ilman ulkoista tukea, mutta kumpikaan ei ole kestävä ilman jatkuvia uhrauksia tai energiaa.
Illuusio jatkuvasta toiminnasta: Ikiliikkuja pyrkii teoreettisesti tuottamaan energiaa loputtomasti ilman lisäpanoksia, mutta fysiikan lakien mukaan se ei ole mahdollista, koska energian hävikkiä ei voida välttää. Samoin hyvinvointivaltion ylläpito velkarahalla antaa vaikutelman, että palveluja voidaan tarjota jatkuvasti ilman taloudellista rajoitusta, mutta lopulta velka on maksettava takaisin, tai sen kustannukset voivat muuttua kestämättömiksi.
Kasvavat kustannukset ja resurssien ehtyminen: Ikiliikkuja hajoaisi ajan myötä, jos sitä voitaisiin yrittää rakentaa. Velalla ylläpidetty hyvinvointivaltio puolestaan kasaa velkaa, jonka korot ja kasvavat kustannukset voivat lopulta rasittaa julkista taloutta niin, että nykyisen tason palveluita ei voida enää ylläpitää. Molemmissa tapauksissa resurssien ehtyminen pakottaa toiminnan lopettamaan tai uudistamaan rakenteita.
Ulkoisen tuen tarve: Ikiliikkuja ei ole toteutettavissa ilman ulkoista energianlähdettä. Samoin velkarahoitteinen hyvinvointivaltio tarvitsee jatkuvaa rahoitusta joko verotulojen tai velanoton kautta, mikä ei ole rajatonta. Kun talouskasvu tai lainansaanti heikkenee, hyvinvointivaltion rahoitusmalli voi joutua vakavaan kriisiin.
Lopuksi voi sanoa, että niin ikiliikkuja kuin velkavetoinen hyvinvointivaltiokin perustuvat ajatukseen, että jokin järjestelmä voisi olla itseään ylläpitävä ilman uupumista. Tosiasiassa molemmat joutuvat lopulta kohtaamaan taloudellisen tai fysikaalisen todellisuuden rajat.
Kommentit
Lähetä kommentti