Suomi ei ole kristitty maa

On aika katsoa Suomea uusin silmin ja todeta, että maallistuminen on muuttanut maatamme hyvään suuntaan. Usein kuulee sanottavan, että Suomi on kristitty maa, mutta todellisuudessa uskonnon merkitys on yhteiskunnassamme vähentynyt huomattavasti, ja juuri tämä kehitys on luonut pohjan moniarvoiselle, suvaitsevalle ja vapaalle yhteiskunnalle. Maallistuminen ei ole uhka, vaan askel kohti avarakatseisempaa Suomea.

Nelivuotiskertomus kirkon tilasta paljastaa, että maallistuminen etenee nopeammin kuin koskaan. Yhä harvempi suomalainen uskoo kristinuskon Jumalaan, ja alle puolet suomalaisista uskoo minkäänlaiseen jumaluuteen. Tämä kertoo yhteiskunnastamme enemmän kuin uskonnollisuuden tilasta: ihmiset etsivät elämälleen merkitystä ja arvoja muualta kuin uskonnoista. Tämän ansiosta Suomi on yhä avoimempi ja yhdenvertaisempi paikka asua, sillä arvomme perustuvat nykyään enemmän yhteiseen hyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen kuin uskonnollisiin dogmeihin.

Kirkosta eroaminen on erityisen yleistä nuorten aikuisten keskuudessa, ja kaupungeissa, kuten Espoossa, kirkosta eroaa enemmän ihmisiä kuin liittyy. Tämä trendi osoittaa, että suomalaiset eivät koe kirkon tai sen perinteiden määrittelevän heidän arkeaan tai arvomaailmaansa. Monet nuoret valitsevat uskonvapauden ja henkisen riippumattomuuden: he rakentavat identiteettinsä ilman ulkopuolista valtaa tai sääntöjä, ja tämä tekee yhteiskunnastamme yhä enemmän yksilönvapautta kunnioittavan.

Maallistuminen ei tarkoita arvotyhjiötä, vaan siirtymistä uuteen arvojärjestelmään, joka korostaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja sananvapautta – arvoja, jotka eivät ole yksinomaan kristillisen perinteen tulosta. Suomi on osa modernia ja globaalia maailmaa, jossa ihmisten oikeudet ja vapaudet ovat keskiössä ja jossa moninaisuus nähdään voimavarana. Nykyään yhteiskuntaamme ohjaavat arvot kumpuavat valistuksen ja humanismin perinteistä, jotka ovat syventäneet yksilönvapautta ja ihmisten välistä kunnioitusta.

Myös kristilliset symbolit ja perinteet ovat maallistuneet: Joulu, pääsiäinen ja pyhäinpäivä ovat monille suomalaisille hetkiä viettää aikaa läheisten kanssa ja hiljentyä arjesta. Niiden sisältö on muuttunut yhteiseksi kulttuuriseksi kokemukseksi, ei uskonnolliseksi velvollisuudeksi. Tämä muutos vahvistaa yhteiskuntaa, joka rakentuu perinteiden vaalimisen sijaan yhteiseen hyvinvointiin ja vapaaseen itseilmaisuun.

Onko Suomi siis enää kristitty maa? Ei varsinaisesti – ja hyvä niin. Kristinuskon väistyessä olemme saaneet tilaa arvoille, jotka keskittyvät enemmän yhteisöllisyyteen ja vähemmän perinteisiin. Suomi on tänä päivänä yhä monimuotoisempi ja avarakatseisempi maa, jossa uskonto on yksi elämänkatsomuksista, ei hallitseva voima. Ihmiset ovat yhä vapaampia etsimään omaa polkuaan, mikä rikastaa yhteisöjämme ja kulttuuriamme.

Maallistunut Suomi on paikka, jossa jokainen saa uskoa tai olla uskomatta ilman painostusta. Se on yhteiskunta, joka kunnioittaa yksilönvapautta ja erilaisia elämäntapoja. Meidän ei tarvitse olla ”kristitty maa” ollaksemme yhteisö, jossa jokainen voi löytää oman tiensä ja jossa arvot pohjautuvat ihmisten vapauteen ja oikeuteen valita.