Alijäämää ruokkivat narratiivit

Alijäämäiseen julkiseen talouteen johtavaa politiikkaa tukevat useat narratiivit, jotka voivat olla ideologisesti tai populistisesti motivoituneita. Näitä voidaan tarkastella eri näkökulmista:

1. Kasvun ja investointien narratiivi

  • "Velka on investointi tulevaisuuteen"
    → Perustellaan julkisen sektorin menojen kasvattamista sillä, että panostukset koulutukseen, infraan tai innovaatioihin maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä.
  • "Keynesiläinen elvytys"
    → Ajatus siitä, että valtion on lisättävä menoja taantumassa ja tasapainotettava talous myöhemmin. Käytännössä tasapainotusvaihe kuitenkin usein unohtuu poliittisista syistä.

2. Hyvinvointivaltion puolustamisen narratiivi

  • "Palveluleikkaukset heikentävät yhteiskuntaa"
    → Pelko siitä, että säästötoimet johtavat syrjäytymiseen, epätasa-arvoon ja pitkällä aikavälillä korkeampiin kustannuksiin (esim. lisääntyneet terveydenhuoltomenot).
  • "Julkinen sektori tukee talouskasvua"
    → Julkiset palvelut nähdään paitsi hyvinvoinnin myös tuottavuuden ja markkinoiden tukijana, mikä oikeuttaa menojen kasvattamisen.

3. Poliittisen suosion narratiivi

  • "Kukaan ei halua äänestää leikkauksia kannattavaa puoluetta"
    → Lyhyen aikavälin poliittinen etu ajaa pitkän aikavälin vastuullisuuden edelle. Poliitikot suosivat menojen lisäystä tai veronalennuksia velan kustannuksella.
  • "Veronkorotukset ovat poliittisesti mahdottomia"
    → Koska veronkorotukset koetaan epäsuosituiksi, velanottoa käytetään rahoittamaan julkisia menoja.

4. Tulonjakonarratiivi

  • "Rikkaat voivat maksaa enemmän"
    → Uskotaan, että progressiivisemmalla verotuksella voidaan kattaa alijäämät ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia talouteen.
  • "Velka ei ole ongelma, koska valtio voi verottaa kansalaisiaan"
    → Julkinen sektori voi aina rahoittaa velkansa uusilla veroilla tai velan uudelleenrahoituksella, mikä vähentää velanoton lyhyen aikavälin riskejä.

5. Modernin rahateorian (MMT) narratiivi

  • "Valtio voi aina rahoittaa menonsa"
    → MMT:n mukainen ajattelu, jonka mukaan velka ei ole rajoite itsessään, koska keskuspankki voi ostaa valtion velkaa ja kontrolloida inflaatiota muilla keinoilla.

6. Globalisaation ja kilpailukyvyn narratiivi

  • "Muutkin maat velkaantuvat"
    → Oletus siitä, että jos muut maat käyttävät julkista velkaa talouden tukemiseen, Suomenkin pitää tehdä samoin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
  • "Kilpailuvaltio tarvitsee panostuksia"
    → Investoinnit koulutukseen, teknologiaan ja infrastruktuuriin nähdään välttämättöminä, vaikka ne rahoitettaisiin velalla.

7. Alhaisten korkojen narratiivi

  • "Velka on halpaa"
    → Matala korkotaso luo illuusion, että velan määrä ei ole ongelma, koska sen hoitokulut ovat pienet. Tämä voi kuitenkin muuttua korkotason noustessa.

Yhteenveto

Alijäämäistä talouspolitiikkaa tukevat narratiivit nojaavat usein lyhyen aikavälin hyötyihin ja pitkän aikavälin kustannusten vähättelyyn. Ne yhdistävät usein taloudellista optimismia, poliittista suosiota ja hyvinvointivaltioon liittyviä arvoja. Usein unohdetaan, että velan kestävyys riippuu talouskasvusta, veropohjasta ja korkotasosta – ja jos nämä muuttuvat epäsuotuisiksi, alijäämien pitkäaikainen jatkuminen voi johtaa vakaviin ongelmiin.

Lähde:4o

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää