Islamin ankarat lakikoulukunnat ja terrorismin oikeutus

Islamin sisällä toimii useita lakikoulukuntia (madhhab), joista tietyt noudattavat äärimmäisen ankaraa ja väkivaltaista tulkintaa jumalanpilkasta ja muista rikkomuksista. Erityisesti hanbali-koulukunnan wahhabilaisessa haarassa sekä deobandilaisessa hanafi-tulkinnassa esiintyy näkemyksiä, joiden mukaan islamin kritisointi tai luopumus uskosta (irtidād) oikeuttaa kuolemantuomion. Tällaiset näkemykset eivät jää vain teoreettisiksi uskonkappaleiksi, vaan ne toimivat käytännön oppaana niille, jotka haluavat legitimoida väkivallan ja terrorin aseina uskonnollisen lain nimissä. Tämä johtaa siihen, että fundamentalistit pitävät täysin hyväksyttävänä rangaista kuolemalla niitä, jotka kyseenalaistavat islamin tai luopuvat siitä.

Islamilaisen lain ääritulkinnat eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään sanan- ja uskonnonvapauden tukahduttamiseen. Monet näistä koulukunnista, kuten hanbali- ja maliki-koulukunta, kannattavat myös muita käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa länsimaisten oikeusvaltioperiaatteiden kanssa. Esimerkiksi kunniamurhat, joita esiintyy erityisesti hanafi-koulukuntaan liittyvissä yhteisöissä Etelä-Aasiassa, sallivat naisten surmaamisen perheen kunnian palauttamiseksi. Vastaavasti naisten ankara pukeutumispakko – kuten burqan ja niqabin vaatimus – löytyy sekä hanbali- että shafi’i-tulkinnasta, ja sitä on käytetty keinona alistaa naisia ja erottaa heidät julkisesta elämästä.

Tällaiset barbaariset periaatteet eivät ole vain kaukainen ongelma, vaan ne vaikuttavat myös länsimaisiin yhteiskuntiin. Islamilaisten lakikoulukuntien oppien kannattajat eivät jää passiivisiksi omassa piirissään, vaan pyrkivät levittämään ajatuksiaan ja vaatimaan muiden yhteiskuntien mukautumista heidän sääntöihinsä. Tämä näkyy esimerkiksi länsimaissa, joissa fundamentalistiset imaamit saarnaavat vihapuhetta ja oikeuttavat väkivaltaa.

Länsimaisten valtioiden tulisi tehdä selkeitä toimia estääkseen tällaisten oppien leviämisen rajojensa sisällä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että fundamentalistisia saarnaajia ja oppineita, jotka tukevat näitä islamilaisen lain äärimmäisiä tulkintoja, ei päästetä maahan. Samoin valtioiden tulisi tarkemmin valvoa, minkälaisia moskeijoita ja oppilaitoksia rahoitetaan, jotta estetään radikalisoitumisen kasvualusta.

Länsimainen vapaus ja oikeusvaltio ovat periaatteita, joita on puolustettava. Tämä tarkoittaa, että meidän on uskallettava nimetä ja vastustaa ideologioita, jotka oikeuttavat murhat, väkivallan ja naisten alistamisen. Pelkkä kulttuurirelativismi ja monikulttuurisuuden kritiikitön ylistäminen eivät ole ratkaisu, kun vastassa on järjestelmä, joka tähtää nimenomaan länsimaisten arvojen kumoamiseen. Jos emme tunnusta tätä todellisuutta, päädymme hyväksymään terrorin ja sortopolitiikan omien rajojemme sisällä.