Millä tavalla Venäjän propaganda vaikuttaa Suomen instituutioissa? (ChatGPT)

Venäjän propaganda vaikuttaa Suomen instituutioihin monin eri tavoin, vaikka Suomi on varautunut hybridiuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen. Vaikutusmekanismit voidaan jakaa useisiin pääluokkiin:

1. Poliittinen vaikuttaminen

• Venäjä pyrkii muokkaamaan Suomen poliittista ilmapiiriä ja päätöksentekoa hyödyntämällä polarisaatiota ja hajottavia narratiiveja.
• Tiettyjä puolueita tai poliitikkoja voidaan suoraan tai epäsuoraan tukea levittämällä narratiiveja, jotka palvelevat Venäjän etuja, esimerkiksi EU- ja Nato-vastaisuutta.
• Suomen ja lännen yhtenäisyyttä horjutetaan esimerkiksi epäluottamusta kylvämällä.

2. Media ja informaatiovaikuttaminen

• Valeuutiset, disinformaatio ja manipuloidut narratiivit leviävät verkkomedioissa, sosiaalisessa mediassa ja vaihtoehtomedioissa.
• Suomalaisten perinteisten medioiden uskottavuutta voidaan pyrkiä horjuttamaan ja epäluottamusta niitä kohtaan kasvattamaan.
• Trolliverkostot ja bottitilit toistavat Venäjän propagandaa ja häiritsevät julkista keskustelua.
• Vaikuttamista tapahtuu myös ns. hyödyllisten idioottien kautta, eli henkilöiden, jotka levittävät Venäjän narratiiveja ymmärtämättä niiden alkuperää tai tarkoitusperiä.

3. Turvallisuus ja instituutioiden toimintakyky

• Venäjä pyrkii heikentämään Suomen turvallisuusviranomaisten toimintaa levittämällä epäluottamusta puolustusvoimia, poliisia ja tiedustelupalveluja kohtaan.
• Kyberhyökkäykset ja tietomurrot voivat kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin, hallintoon ja mediaan.
• Erilaiset vaikuttamisoperaatiot, kuten asiakirjaväärennökset ja tekaistut uutiset, voivat heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta.

4. Elinkeinoelämä ja talous

• Epävarmuuden ja pelon ilmapiirin luominen voi vaikuttaa suomalaisten yritysten investointihalukkuuteen ja taloudellisiin päätöksiin.
• Suomen ja EU:n pakotepolitiikkaan yritetään vaikuttaa taloudellisin ja poliittisin painostuskeinoin.
• Energian ja raaka-aineiden käytöllä on pyritty kiristämään Suomen taloudellista liikkumavaraa.

5. Yhteiskunnallinen hajaannus ja kriisien lietsominen

• Maahanmuuttoon, kulttuurisiin jakolinjoihin ja pandemioihin liittyvää keskustelua käytetään hyväksi jakolinjojen syventämiseksi.
• Venäjä tukee erilaisia ääri-ideologioita, kuten nationalistisia tai anti-globalistisia liikkeitä, jotka voivat aiheuttaa sisäistä epävakautta Suomessa.
• Historiallisten narratiivien vääristelyä voidaan käyttää Suomen ja Venäjän suhteiden muokkaamiseen (esim. Talvisodan ja jatkosodan tulkinnat).

Miten Suomi torjuu Venäjän propagandaa?

• Viranomaiset (Suojelupoliisi, kyberturvallisuuskeskus, puolustusvoimat) seuraavat aktiivisesti informaatiovaikuttamista.
• Media ja faktantarkistus ovat tärkeitä keinoja torjua disinformaatiota.
• Kansalaisten medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat avainasemassa propagandan vaikutusten heikentämisessä.
• Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU:n ja Naton kanssa, vahvistaa Suomen kykyä vastustaa hybridivaikuttamista.

Venäjän propagandan vaikutus ei välttämättä näy välittömästi, mutta pitkäjänteisesti se voi muokata poliittista ilmapiiriä ja yhteiskunnallista keskustelua tavoilla, jotka hyödyttävät Venäjän intressejä ja heikentävät Suomen päätöksentekoa ja yhtenäisyyttä.