Miten identiteettitaistelun voi havaita, miten se määritellään ja ketkä sitä käyvät?

 1. Miten identiteettitaistelun voi havaita?

Identiteettitaistelu näkyy julkisessa keskustelussa, mediassa ja poliittisessa retoriikassa monin tavoin. Sen tunnistamiseen voi käyttää seuraavia merkkejä:

• Väitteiden henkilöityminen ja moraalinen lataus

  • Keskustelussa painopiste siirtyy faktapohjaisista argumenteista moraalisiin syytöksiin: ”Sinä edustat väärää puolta” tai ”Tämä kysymys itsessään on haitallinen.”
  • Esimerkiksi sukupuolikysymyksissä keskustelu voi kääntyä siihen, kenen olemassaolo tai oikeudet ovat uhattuna, sen sijaan että käsiteltäisiin politiikan tai lainsäädännön yksityiskohtia.

• Ryhmien jaottelu vastakkaisiin leireihin

  • Identiteettitaistelu kärjistyy usein me vastaan he -asetelmaan, jossa eri ryhmät kokevat olevansa joko etuoikeutettuja tai sorrettuja.
  • Esimerkiksi ilmastokeskustelussa toisessa leirissä ovat ”ilmastodenialistit” ja toisessa ”ekohysteerikot”, vaikka todellisuus on monimuotoisempi.

• Symboliset eleet ja kieli

  • Identiteettitaisteluun liittyy terminologian hallinta ja poliittisesti latautunut kieli, kuten "woke", "äärioikeisto", "dekolonisaatio" tai "perinteiset arvot".
  • Sananvalinnat voivat paljastaa, mille puolelle ihminen tiedostamattaan asettuu.

• Cancel-kulttuurin ja noitavainon mekanismit

  • Ihmiset voivat menettää asemansa, työpaikkansa tai julkisen maineensa, jos he esittävät "vääränlaisia" näkemyksiä, vaikka nämä eivät liittyisi suoraan heidän työnsä substanssiin.
  • Esimerkkinä akateemiset tutkijat, jotka ovat joutuneet kohun keskelle, koska heidän tutkimuksensa on haastanut vallitsevaa narratiivia.

• Tiedon suodattuminen ja tiedonhallinta

  • Valtamedia ja sosiaalinen media suosivat tiettyjä narratiiveja ja sivuuttavat toisia.
  • Jotkut näkökulmat saavat tilaa vain vaihtoehtomedioissa, jolloin yhteinen keskustelupohja hajoaa.

2. Miten identiteettitaistelu määritellään?

Identiteettitaistelu voidaan määritellä seuraavasti:

Identiteettitaistelu on yhteiskunnallinen ja poliittinen kamppailu, jossa eri ryhmät pyrkivät vahvistamaan tai muuttamaan kollektiivisia identiteettejä, symboleita ja sosiaalisia valtarakenteita. Se ei rajoitu materiaalisin etujen jakamiseen (kuten talouspolitiikassa), vaan koskee myös kulttuurisia ja moraalisia tunnustuksia.

Se eroaa perinteisestä poliittisesta taistelusta siinä, että kyse ei ole pelkästään laeista, resursseista tai hallinnon linjauksista, vaan siitä, miten ihmisryhmät määritellään ja miten niitä tulisi yhteiskunnassa kohdella.

Identiteettitaistelua voi tapahtua eri tasoilla:

• Kansallinen taso (kuten keskustelu maahanmuutosta ja kansallisesta kulttuurista)
• Sosiaalinen taso (kuten keskustelu sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen asemasta)
• Poliittinen taso (kuten konservatiivien ja liberaalien vastakkainasettelu)
• Akateeminen ja kulttuurinen taso (kuten keskustelu dekolonisaatiosta ja historiallisesta vastuusta)

3. Ketkä identiteettitaistelua käyvät?

Identiteettitaisteluun osallistuvat sekä poliittiset että kulttuuriset toimijat. Osapuolet voivat vaihdella eri aiheiden välillä, mutta yleisesti mukana ovat:

• Poliittiset puolueet ja ideologiset liikkeet

  • Vasemmisto ja oikeisto käyvät identiteettitaistelua siitä, millainen yhteiskunnan arvopohjan tulisi olla.
  • Esimerkiksi progressiiviset ryhmät edistävät vähemmistöjen oikeuksia ja moninaisuutta, kun taas konservatiiviset ryhmät puolustavat perinteisiä arvoja ja kansallista identiteettiä.

• Media ja julkinen keskustelu

  • Toimittajat, mielipidevaikuttajat ja some-aktivistit toimivat taistelun kenttänä, jossa tietynlainen kerronta saa tilaa ja toisenlainen marginalisoituu.
  • Esimerkiksi Yleisradio, Helsingin Sanomat ja vaihtoehtomediat, kuten Oikea Media, voivat edustaa eri leirejä tässä kamppailussa.

• Akateeminen maailma ja kulttuuri-instituutiot

  • Yliopistot ja tutkijat ovat mukana määrittämässä, mitkä identiteetit ja näkökulmat ovat legitiimejä ja mitkä "haitallisia".
  • Kulttuuri-instituutiot, kuten elokuvateollisuus ja kirjallisuus, osallistuvat tähän luomalla tiettyjä narratiiveja ja esittämällä toiset marginaalisina.

• Yritykset ja talouselämä

  • Yritykset ovat yhä enemmän mukana identiteettitaistelussa brändäyksen ja arvovalintojen kautta.
  • Esimerkiksi suuret monikansalliset yritykset voivat tukea sukupuolten moninaisuutta tai ilmastoaktivismia osana yritysvastuutaan, mutta saavat samalla kritiikkiä konservatiivisilta ryhmiltä.

• Yksittäiset kansalaiset ja sosiaalisen median vaikuttajat

  • Tavalliset ihmiset osallistuvat identiteettitaisteluun jakamalla sisältöjä, tukemalla tiettyjä liikkeitä ja osallistumalla kampanjoihin.
  • Some mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi nousta merkittäväksi vaikuttajaksi, jos hän onnistuu ilmentämään jonkin ryhmän tuntoja voimakkaasti.

Johtopäätös

Identiteettitaistelu on havaittavissa polarisoituneessa julkisessa keskustelussa, symbolisissa kamppailuissa ja sananvapauteen liittyvissä kysymyksissä. Se määritellään yhteiskunnalliseksi ja kulttuuriseksi konfliktiksi, jossa eri ryhmät pyrkivät saamaan tunnustusta ja muuttamaan yhteiskunnallisia normeja. Osallistujina ovat niin poliittiset liikkeet, media, yritykset kuin yksittäiset kansalaiset, ja kamppailu vaikuttaa yhä enemmän sekä lainsäädäntöön että kulttuuriin.

Identiteettitaistelu ei ole vain vasemmiston tai oikeiston yksinoikeus, vaan eri tahot käyvän sitä eri tavoin. Sen lopputulos ratkaisee, millaiset arvot ja normit muovaavat tulevaisuuden yhteiskuntaa.