Analyysi: Empatia ei suojaa vahvistusvinoumalta – se voi jopa vahvistaa sitä

Väite, että empatia suojaa vahvistusvinoumalta, perustuu ajatukseen, että myötätunto ja kyky asettua toisen asemaan auttaisivat yksilöä suhtautumaan avoimemmin ja rehellisemmin uuteen tietoon. Tämä käsitys on intuitiivisesti houkutteleva, sillä empaattisuus yhdistetään usein reiluuteen ja haluun ymmärtää toisia. Kuitenkin psykologinen tutkimus ja kognitiotieteellinen ymmärrys vahvistusvinoumasta viittaavat siihen, että empatia ei suojaa vinoumalta – vaan voi jopa vahvistaa sitä tietyissä olosuhteissa.

1. Empatia voi lisätä selektiivistä tiedon käsittelyä

Vahvistusvinouma tarkoittaa sitä, että ihmiset suosivat tietoa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään, ja sivuuttavat tai torjuvat tiedon, joka haastaa heidän näkemyksensä. Empatia voi paradoksaalisesti voimistaa tätä ilmiötä, koska se ohjaa huomion erityisesti niihin tarinoihin, kokemuksiin ja näkökulmiin, jotka resonoivat yksilön omien tunteiden ja moraalisten lähtökohtien kanssa.

Esimerkiksi:

• Poliittisessa päätöksenteossa empaattinen ihminen voi keskittyä tunteita herättäviin kertomuksiin (kuten yksilön kärsimykseen) ja jättää huomiotta laajemmat tilastolliset trendit.
• Sosiaalisissa kysymyksissä empatia voi saada yksilön tukemaan tiettyjä ryhmiä tai politiikkoja ilman kriittistä analyysia, koska ne tuntuvat oikeudenmukaisilta.
• Tieteellisessä ajattelussa empatia voi johtaa siihen, että henkilö hyväksyy helpommin tutkimustulokset, jotka tukevat hänen arvojaan ja uskomuksiaan, ja epäilee niitä, jotka ovat ristiriidassa hänen moraalisten vakaumustensa kanssa.

2. Empatian rooli moraalisessa kahtiajaossa

Vaikka empatia voi edistää solidaarisuutta ja inhimillisyyttä, se voi myös lisätä ryhmäajattelua (ingroup bias). Kun ihmiset tuntevat voimakasta myötätuntoa oman ryhmänsä jäseniä kohtaan, he voivat olla haluttomia hyväksymään tietoa, joka saattaisi horjuttaa heidän ryhmänsä asemaa tai narratiivia.

Esimerkiksi:

• Poliittisesti vasemmistolainen ihminen voi kokea voimakasta empatiaa maahanmuuttajia kohtaan ja siksi jättää huomiotta tutkimukset, jotka osoittavat, että maahanmuutolla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia tietyissä tilanteissa.
• Konservatiivi voi tuntea empatiaa perinteisten perhearvojen puolustajille ja jättää huomioimatta tutkimukset, jotka tukevat tasa-arvoisen avioliiton yhteiskunnallisia hyötyjä.
• Aktivistit voivat torjua tietoa, joka asettaa heidän liikkeensä strategiat kyseenalaisiksi, koska heidän myötätuntonsa kärsiviä kohtaan estää heitä ottamasta vastaan kritiikkiä.

Tämä osoittaa, että empatia voi johtaa vahvistusvinoumaan, kun se saa ihmiset hyväksymään vain sellaista tietoa, joka tukee heidän emotionaalista ja moraalista kehystystään.

3. Empatian ja järkiperäisen päätöksenteon välinen ristiriita

Tutkimukset ovat osoittaneet, että empatia voi heikentää rationaalista päätöksentekoa, koska se korostaa yksittäisiä tapauksia ja välittömiä emotionaalisia reaktioita sen sijaan, että huomioitaisiin pitkäaikaiset ja systeemiset vaikutukset. Paul Bloomin teoksessa Against Empathy (2016) esitetään, että empatia voi jopa johtaa epäoikeudenmukaisuuteen, koska ihmiset reagoivat voimakkaammin yksilötarinoihin kuin laajoihin, tilastollisiin ongelmiin.

Esimerkiksi:

• Yksilön traaginen kohtalo voi herättää sympatiaa ja johtaa poliittisiin päätöksiin, jotka eivät ole tehokkaita isommassa mittakaavassa.
• Talouspolitiikassa ihmiset voivat vastustaa leikkauksia, koska ne vaikuttavat yksilöihin negatiivisesti, vaikka pitkän aikavälin taloudellinen vakauttaminen olisi hyödyllistä suurelle joukolle ihmisiä.

Tämä ei tarkoita, että empatia olisi negatiivinen ominaisuus, mutta se voi tehdä ihmisistä alttiimpia tunteisiin perustuville vinoumille.

4. Miten vahvistusvinoumaa voidaan lieventää?

Koska empatia voi lisätä vahvistusvinoumaa, sen rinnalle tarvitaan kriittistä ajattelua ja tietoisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida tietoa objektiivisemmin:

• Tarkoituksellinen altistuminen vastakkaisille näkemyksille: Sen sijaan että seuraisi vain omaa maailmankuvaansa tukevia uutislähteitä, kannattaa etsiä myös hyvin argumentoituja vastaväitteitä.
• Tilastollinen ajattelu: Tarinat ja yksittäistapaukset ovat voimakkaita, mutta niihin ei tulisi perustaa laajoja yhteiskuntapoliittisia päätöksiä.
• Kognitiivinen nöyryys: On tärkeää tiedostaa, että omat näkemykset eivät ole immuuneja vinoumille, ja olla valmis muuttamaan niitä uusien todisteiden perusteella.

Johtopäätös

Empatia ei suojaa vahvistusvinoumalta, vaan voi päinvastoin vahvistaa sitä. Koska empatia ohjaa huomiota yksittäisiin tarinoihin, vahvistaa moraalisia vakaumuksia ja luo kahtiajakoa "meidän" ja "heidän" välille, se voi tehdä ihmisistä entistä alttiimpia hyväksymään tietoa, joka tukee heidän ennakkokäsityksiään, ja torjumaan vastakkaisia näkökulmia. Tämän vuoksi pelkkä empaattisuus ei riitä varmistamaan objektiivista ajattelua – sen rinnalle tarvitaan kriittistä analyysiä ja tietoinen pyrkimys ymmärtää asioita laajemmasta perspektiivistä.