Analyysi: Yleisradio markkinahäiriön aiheuttajana

Yleisradio (Yle) on suomalaisen mediamarkkinan keskeinen toimija, jolla on poikkeuksellinen asema: se on julkisin varoin rahoitettu, lakisääteisiä tehtäviä hoitava yhtiö, mutta sen toiminta-ala ulottuu pitkälle alueille, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä. Tästä seuraa selkeitä markkinahäiriön piirteitä, jotka vääristävät kilpailua, tukahduttavat yksityistä mediaa ja ylläpitävät tehottomia rakenteita.

1. Yle-veron vaikutus kilpailuun

Yle saa rahoituksensa automaattisesti Yle-veron kautta. Se ei kilpaile markkinoilla mainostuloista tai tilauksista kuten muut mediatalot. Tämä tarkoittaa, että Yle:

  • voi tuottaa sisältöä ilman taloudellista riskinottoa
  • voi investoida alueille, joilla ei ole julkishyödykeluonnetta
  • ei kohtaa samanlaista tuottavuus- ja kannattavuuspakkoa kuin yksityinen media

Tulos: keinotekoisesti turvattu markkina-asema, jossa Yle pystyy tarjoamaan runsaasti maksutonta viihdettä, podcasteja ja lifestyle-sisältöä, jotka yksityisten toimijoiden pitäisi rahoittaa omilla tuloillaan.

2. Kaksoisrooli: julkinen palvelu ja kaupallinen kilpailija

Ylen tehtävänä on palvella yleisöä informatiivisella, kulttuurisella ja yhteiskunnallisella sisällöllä. Käytännössä sen tarjonta kuitenkin sisältää:

  • reality-ohjelmia
  • kevyttä viihdettä ja draamaa
  • suuren määrän podcasteja ja viihdeformaatteja
  • nuorisosisältöä, jota markkina tarjoaa jo entuudestaan

Nämä eivät ole markkinapuutetta paikkaavaa toimintaa, vaan ne kilpailevat suoraan kaupallisten mediatalojen kanssa, jotka eivät voi tarjota sisältöä "ilmaiseksi", vaan joutuvat keräämään tuotot mainonnasta tai maksumuureista.

Tämä on klassinen crowding out -ilmiö, jossa valtiollinen toimija syrjäyttää yksityistä palvelutuotantoa verovaroin subventoidulla tarjonnalla.

3. Kustannustehokkuus ja tehottomuusriski

Koska Ylen rahoitus ei ole sidottu sen kysyntään, sillä ei ole vahvaa kannustinta:

  • priorisoida kysytyimpiä tai vaikuttavimpia sisältöjä
  • kehittää toimintaansa kustannustehokkaasti
  • tehdä vaikeita valintoja kanavien, formaattien ja resurssien suhteen

Yle voi ylläpitää useita päällekkäisiä kanavia, tuottaa runsaasti ei-välttämätöntä sisältöä ja laajentaa tuotantoaan uusille alustoille (mm. podcastit, somevideot) ilman liiketoiminnallista vastuuta. Yksityinen media joutuu karsimaan ja supistamaan jatkuvasti.

4. Vaikutus mediaekosysteemiin

Markkinahäiriö ei tarkoita pelkkää rahavirran vääristymää – se vaikuttaa myös laajemmin:

  • Sisällön monimuotoisuus kaventuu, jos yksityinen media ei pärjää ja kenttä keskittyy julkisen toimijan ympärille.
  • Uudet tulokkaat eivät pääse markkinoille, jos verorahoitettu toimija tuottaa sisällöt ilmaiseksi.
  • Median vapaus ja riippumattomuus kärsivät, jos yhteiskunnallinen keskustelu kanavoituu liiaksi yhden julkisen toimijan ympärille.

Ylen toiminta vaikuttaa erityisesti maakunnallisiin sanomalehtiin ja radiokanaviin, joiden mainostulot ja maksullinen sisältö ovat suorassa kilpailussa Ylen tuottaman "ilmaissisällön" kanssa.

5. Ratkaisumalleja

Markkinahäiriön hillitsemiseksi tulisi harkita seuraavia toimenpiteitä:

  • Sisällön selkeä segmentointi: Julkishyödykkeitä (uutiset, kriisiviestintä, vähemmistökielet) tuetaan verovaroin, muu siirretään maksulliseksi.
  • Kanavien karsiminen ja yhdistäminen: Monikanavamalli tuo redundanssia ja kustannuksia.
  • Ulkopuolinen kustannusvaikuttavuuden arviointi: Julkisen palvelun mandaatin tulee olla rajattu ja mitattavissa.
  • Avoin kilpailutus kulttuuri- ja dokumenttituotannossa, jolloin julkiset sisällöt eivät rajaudu vain Ylen tuotantoon.

Johtopäätös

Yleisradio toimii käytännössä markkinahäiriön lähteenä, joka verovaroin ylläpitää laajaa ja kilpailulle haitallista sisältöekosysteemiä. Vaikka julkinen palvelu on perusteltavissa tietyissä rajoissa, Ylen nykyinen koko, rooli ja toimintavapaus ylittävät tämän perusteen. Vapaa ja monimuotoinen mediakenttä edellyttää, että Ylen monopoliasemaa puretaan hallitusti, kilpailua kunnioittaen ja markkinatalouden perusperiaatteita noudattaen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää