Donald Trumpin moraaliajattelun rakenne
Donald Trumpin moraaliajattelu perustuu vahvasti intuitiiviseen, tilanteeseen sidottuun ja henkilökohtaiseen näkemykseen moraalista, jossa perinteiset eettiset periaatteet ovat toissijaisia suhteessa voimaan, lojaaliuteen ja menestykseen. Hänen moraaliajatteluaan voidaan analysoida kognitiivisen psykologian ja moraalifilosofian näkökulmista, keskittyen sen rakenteellisiin elementteihin.
1. Moraaliajattelun perusrakenne: individualismi ja transaktionaalisuus
1.1. Individualistinen moraalikäsitys
Trumpin moraaliajattelu on ennen kaikkea yksilökeskeistä, ei yhteisöllistä tai universaaleihin arvoihin perustuvaa. Hänen maailmankuvassaan oikea ja väärä määräytyvät pitkälti sen perusteella, mikä hyödyttää yksilöä – erityisesti itseään ja hänen kannattajiaan. Tämä heijastaa transaktionaalista moraalia, jossa hyvät ja huonot teot arvioidaan sen mukaan, mitä niistä saadaan irti.
- Oikeudenmukaisuus ei tarkoita tasapuolisuutta, vaan sitä, että vahvat menestyvät ja heikot jäävät jälkeen.
- Moraali on sidoksissa menestykseen ja voittoon, ei absoluuttisiin eettisiin sääntöihin.
Tämä on jyrkässä kontrastissa esimerkiksi universalistiseen moraaliin, jossa oikeudenmukaisuus tarkoittaa tasavertaista kohtelua ja yleisiä sääntöjä.
1.2. Transaktionaalinen moraali
Trumpin moraalifilosofia perustuu vahvasti transaktionaaliseen ajatteluun, jossa kaikki vuorovaikutus nähdään vaihtokauppana. Moraalisuus ei synny sisäisistä periaatteista, vaan siitä, mitä joku antaa ja saa takaisin.
- Lojaalius palkitaan, petturuus kostetaan – Trumpin mukaan moraali perustuu ensisijaisesti suhteisiin, ei objektiivisiin arvoihin.
- Hyvyys määrittyy hyödyllisyyden kautta – ihmiset ovat hyviä, jos he tuovat hänelle tai hänen kannattajilleen voittoa, valtaa tai hyötyä.
2. Kaksoisprosessimalli: intuitiivisuus ja vaistonvaraisuus
Daniel Kahnemanin kaksoisprosessiteorian (järjestelmä 1 ja 2) mukaan moraalinen ajattelu voi olla joko:
- Järjestelmä 1: Nopea, intuitiivinen, tunnepohjainen moraaliajattelu
- Järjestelmä 2: Analyyttinen, rationaalinen moraalinen päättely
Trumpin moraaliajattelu perustuu lähes yksinomaan järjestelmä 1:n ajatteluun. Hän tekee nopeita, vaistomaisia arvioita ja käyttää tunnepohjaisia heuristiikkoja päättäessään, mikä on oikein ja mikä väärin.
- Vahvuusheuristiikka: Oikeassa on se, joka on vahvempi.
- Lojaaliusheuristiikka: Hyviä ovat ne, jotka ovat hänen puolellaan.
- Tunnepohjainen arviointi: Hyvä ja paha määrittyvät sen mukaan, miltä tilanne tuntuu, ei loogisen analyysin perusteella.
Trump ei juuri hyödynnä järjestelmä 2:n reflektiivistä moraalipohdintaa, jossa päätöksiä arvioidaan johdonmukaisten eettisten periaatteiden perusteella.
3. Moraalisten perustojen painotukset
Jonathan Haidtin moraalisten perustojen teoria (Moral Foundations Theory) kuvaa kuusi keskeistä moraalista periaatetta, joista Trumpin ajattelu painottaa tiettyjä vahvasti ja jättää toiset huomiotta.
| Moraalinen perusta | Trumpin suhtautuminen |
|---|---|
| Lojaalius vs. petturuus | Äärimmäisen keskeinen. Lojaalit palkitaan, petturit rankaistaan. |
| Auktoriteetti vs. kapinointi | Tärkeä – mutta vain jos auktoriteetti tukee häntä. |
| Oikeudenmukaisuus vs. petos | Tulkitaan meritokratian kautta: voittajat ansaitsevat kaiken. |
| Hoiva vs. vahingoittaminen | Ei juuri korostu – empatia nähdään heikkoutena. |
| Puhdasoppisuus vs. saastaisuus | Käytetään strategisesti (esim. kansallismielisyys, vihollisten demonisointi). |
| Vapaus vs. sorto | Käytetään valikoivasti – vapaus tarkoittaa hänen ja hänen kannattajiensa vapautta, ei universaalia periaatetta. |
Trumpin moraaliajattelu painottaa lojaaliutta, auktoriteettia ja vahvuutta, mutta ei juuri sisällä huolenpitoa tai universaalia oikeudenmukaisuutta.
4. Populismi ja moraalinen tribalismi
Trumpin moraaliajattelu on populistista, mikä tarkoittaa, että se jakaa maailman kahteen ryhmään:
- Hyvät ihmiset (oma ryhmä, kannattajat, "tavallinen kansa")
- Pahat ihmiset (eliitti, valtamedia, poliittiset vastustajat, "petturit")
Tämä perustuu moraaliseen tribalismin, jossa moraali ei ole universaali, vaan se määrittyy ryhmän kautta.
- Oikein ja väärin eivät ole absoluuttisia – ne riippuvat siitä, kuka tekee teon.
- Moraali on välineellinen – se voi muuttua tilanteen mukaan, jos se palvelee päämääriä.
Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi Trump voi muuttaa mielipidettään tai toimintaansa ilman, että hänen kannattajansa kokevat ristiriitaa – moraali ei ole periaatteellinen, vaan sidottu ryhmään ja tilanteeseen.
5. Moraaliajattelun strateginen käyttö
Trumpin moraaliajattelu on myös strategista:
- "Moralisoi" vihollisiaan (syyttää heitä epärehellisyydestä, petturuudesta, korruptiosta).
- Sallii itselleen ja liittolaisilleen poikkeuksia moraalisäännöistä.
- Käyttää moraalia oikeuttamaan poliittisia päätöksiä, mutta muokkaa moraalikäsitystä tilanteen mukaan.
Johtopäätökset: Trumpin moraaliajattelun rakenne
Trumpin moraaliajattelu on:
- Intuitiivinen ja tunnepohjainen – päätökset tehdään nopeasti, eikä niille haeta analyyttisiä oikeutuksia.
- Lojaaliuteen ja vahvuuteen perustuva – oikea ja väärä riippuvat suhteista ja voimasta.
- Transaktionaalinen – moraali on vaihtokauppaa, ei universaali periaate.
- Populistinen ja tribalistinen – hyvät ja pahat jaetaan ryhmien mukaan, ei objektiivisten standardien.
- Strateginen ja tilanteeseen sidottu – moraalisäännöt voivat muuttua, jos se on hyödyllistä.
Trumpin implisiittinen moraaliajattelu on siis instrumentaalinen, suhteellinen ja auktoriteettiin sidottu, mikä tekee siitä joustavan mutta myös ennakoimattoman.
Kommentit
Lähetä kommentti