Näitä tieteellisiä teorioita käytetään eniten ideologiseen vaikuttamiseen suhteessa tuotettuun arvoon

Jos arvioidaan teorioita, joita käytetään eniten ideologiseen vaikuttamiseen suhteessa niiden tuottamaan arvoon, voidaan tunnistaa seuraavia suuntauksia, joissa teoriaa käytetään usein enemmän ideologisten argumenttien tukena kuin todellisten, mitattavien hyötyjen tuottamiseen.

1. Kriittinen teoria ja sen johdannaiset (Frankfurtin koulukunta, intersektionaalisuus, woke-ideologia)

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Sovelletaan usein poliittisten ja yhteiskunnallisten agendojen tukemiseen, kuten rakenteellisen sorron tai systemaattisen epäoikeudenmukaisuuden korostamiseen.
  • Tuottama arvo: Joitain hyödyllisiä analyyseja vallan ja instituutioiden rakenteista, mutta samalla monet väitteet ovat epämääräisiä, vaikeasti falsifioitavia ja johtavat usein dogmaattisiin tulkintoihin.
  • Esimerkkejä käytöstä: Akateemisessa aktivismissa, yritysten DEI-politiikassa (Diversity, Equity, Inclusion), mediavaikuttamisessa.

2. Marxismin ja uusmarxismin sovellukset (postkolonialismi, kulttuurimarxismi, neomarxilaiset talousteoriat)

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Luokkasodan ja kapitalismin vastaisen ajattelun pohjana, vaikka alkuperäinen marxilainen taloustiede ei ole kyennyt tarjoamaan toimivia vaihtoehtoja markkinataloudelle.
  • Tuottama arvo: Ymmärrystä historiallisista taloudellisista rakenteista, mutta käytännön sovellukset ovat olleet ongelmallisia, kuten sosialististen kokeilujen epäonnistuminen.
  • Esimerkkejä käytöstä: Kapitalismikritiikki, julkisten instituutioiden ja yritysten vasemmistolainen ideologinen ohjaus.

3. Sosiaalinen konstruktivismi ja sukupuoliteoriat (esim. Judith Butler, queer-teoria, gender-ideologia)

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Korostaa sukupuolen ja identiteetin täysin sosiaalista luonnetta, vaikka biologialla on selkeitä vaikutuksia sukupuoleen ja käyttäytymiseen.
  • Tuottama arvo: Tarjoaa hyödyllisen näkökulman sukupuoliroolien kulttuurisiin muotoutumisiin, mutta äärimuodossaan hämärtää biologian ja sosiologian rajoja.
  • Esimerkkejä käytöstä: Identiteettipolitiikka, lakimuutokset sukupuolen määrittelyn suhteen.

4. Postmodernismi ja relativismi (esim. Michel Foucault, Jacques Derrida)

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Käytetään hajottamaan objektiivisuuden käsitettä, mikä mahdollistaa lähes minkä tahansa narratiivin tukemisen ilman vahvaa empiiristä perustaa.
  • Tuottama arvo: Kriittistä pohdintaa vallasta ja diskursseista, mutta johtaa usein siihen, että kaikki tulkitaan vallankäytöksi eikä objektiivista tietoa nähdä mahdollisena.
  • Esimerkkejä käytöstä: ”Totuus on vallan väline” -argumentit, tieteen ja objektiivisen tiedon kyseenalaistaminen.

5. Racialization Theory (rakenteellinen rasismi ja kriittinen rotuteoria, CRT)

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Korostaa rasismia lähes kaikkien yhteiskunnallisten ilmiöiden perussyynä, usein ilman empiiristä näyttöä.
  • Tuottama arvo: Auttaa ymmärtämään historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia, mutta radikaaleimmillaan toimii jakavana tekijänä eikä edistä yksilön vastuuta ja yhteiskunnan integraatiota.
  • Esimerkkejä käytöstä: USA:n yliopistoissa ja politiikassa, median narratiiveissa.

6. Suvaitsevaisuuden paradoksi ja autoritaarinen liberalismi

  • Käyttö ideologiseen vaikuttamiseen: Karl Popperin ”suvaitsevaisuuden paradoksi” käännetään usein oikeuttamaan sensuuria ja ideologisia pakkokeinoja liberaalien arvojen nimissä.
  • Tuottama arvo: Perusteltuja pohdintoja demokraattisista yhteiskunnista, mutta radikaaleimmillaan johtaa siihen, että suvaitsevaisuuden nimissä sensuroidaan toisinajattelijat.
  • Esimerkkejä käytöstä: Sosiaalisen median sensuuri, vihapuhelait.

Johtopäätös

Kaikki yllä mainitut teoriat ovat lähtökohtaisesti akateemisesti kiinnostavia, mutta niiden käyttö ideologiseen vaikuttamiseen on usein suurempi kuin niiden empiirinen tai käytännöllinen arvo. Näitä teorioita käytetään usein vahvistamaan ennalta päätettyjä narratiiveja sen sijaan, että niitä sovellettaisiin kriittisesti ja tasapainoisesti.

Olisiko joku näistä mielestäsi erityisen keskeinen nykyisessä keskusteluilmapiirissä? Tai onko muita teorioita, jotka mielestäsi ansaitsisivat listalta paikan?

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää