Protektionismi kognitiivisen psykologian näkökulmasta

Johdanto

Protektionismi, eli pyrkimys suojata kotimaista taloutta ulkomaiselta kilpailulta esimerkiksi tullien, kaupan esteiden tai valtion tukien avulla, on taloustieteellisesti kiistanalainen ilmiö. Useimmat tutkimukset osoittavat, että vapaakauppa lisää taloudellista tehokkuutta ja vaurautta pitkällä aikavälillä, mutta poliittisesti protektionismi on usein suosittu ratkaisu. Kognitiivinen psykologia tarjoaa selityksiä sille, miksi ihmiset ja poliitikot suosivat protektionismia, vaikka sen taloudelliset vaikutukset eivät aina ole positiivisia.

1. Status quo -harha ja protektionismi

Status quo -harha tarkoittaa taipumusta suosia nykyistä tilannetta ja vastustaa muutoksia, vaikka vaihtoehdot olisivat objektiivisesti parempia. Protektionismi on usein reaktio taloudellisiin muutoksiin, kuten globalisaatioon tai teknologiseen kehitykseen, joiden nähdään uhkaavan vallitsevaa taloudellista järjestelmää.

  • Tunnepohjainen vastustus muutokselle: Monet ihmiset kokevat ulkomaisen kilpailun uhkana, koska se edellyttää sopeutumista ja voi johtaa työpaikkojen tai yritysten häviämiseen tietyillä aloilla. Psykologisesti turvallisempi vaihtoehto on pyrkiä säilyttämään vanha järjestelmä, vaikka se olisi jo taloudellisesti kestämätön.
  • Poliittinen hyväksikäyttö: Poliittiset johtajat voivat hyödyntää status quo -harhaa esittämällä protektionismin keinona "puolustaa" kotimaista taloutta, vaikka pitkällä aikavälillä vapaakauppa saattaisi hyödyttää kansantaloutta enemmän.

2. Nollasummaharha ja protektionismi

Ihmiset näkevät usein taloudelliset suhteet nollasummapelinä, jossa yhden osapuolen voitto on aina toisen tappio. Tämä intuitiivinen mutta virheellinen ajattelutapa selittää, miksi protektionismi on monille houkutteleva vaihtoehto.

  • Kauppasuhteiden ymmärtäminen nollasummana:

    • Protektionistisen ajattelun mukaan, jos esimerkiksi Kiinan talous kasvaa, se tarkoittaa Yhdysvaltojen talouden heikkenemistä. Tosiasiassa kansainvälinen kauppa perustuu komparatiiviseen etuun, jossa molemmat osapuolet voivat hyötyä.
    • Tämä harha johtaa käsitykseen, että ulkomaiset yritykset "varastavat" työpaikkoja tai että vienti on aina hyvä ja tuonti on aina huono, vaikka todellisuudessa molemmat ovat osa dynaamista taloudellista järjestelmää.

  • Empiirinen esimerkki:

    • Brexit-keskustelussa monet britit uskoivat, että EU:sta eroaminen palauttaisi Britannian taloudellisen riippumattomuuden. Tämä perustui nollasummaharhaan, jossa EU:n hyötyminen nähtiin Britannialta pois otettuna etuna, vaikka yhteismarkkinat lisäsivät molemminpuolista vaurautta.

3. Saatavuusheuristiikka ja protektionismi

Saatavuusheuristiikka tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät päätöksiä sen perusteella, mitkä esimerkit ovat helpoiten muistettavissa. Tämä voi johtaa liioiteltuun käsitykseen protektionismin hyödyistä ja vapaakaupan haitoista.

  • Median ja yksittäistapausten vaikutus:

    • Kun uutiset raportoivat tehtaan sulkemisesta ja työpaikkojen menetyksestä globalisaation vuoksi, tämä jättää vahvemman muistijäljen kuin analyysi vapaakaupan kokonaisvaikutuksista.
    • Harva huomaa uutisia siitä, kuinka esimerkiksi halvemmat tuontitavarat lisäävät kuluttajien ostovoimaa, mutta jokainen muistaa tarinan terästehtaasta, joka suljettiin kilpailun vuoksi.

  • Protektionistiset toimenpiteet näyttävät tehokkailta lyhyellä aikavälillä:

    • Esimerkiksi tullien asettaminen voi välittömästi auttaa tiettyä toimialaa, mutta samalla se saattaa vahingoittaa kuluttajia ja muita yrityksiä pidemmällä aikavälillä. Koska lyhyen aikavälin vaikutukset ovat helpommin havaittavissa, ihmiset yliarvioivat protektionismin tehokkuuden.

4. Ingroup-outgroup -ajattelu ja protektionismi

Ihmisillä on luontainen taipumus suosia omaa ryhmäänsä (ingroup) ja suhtautua epäluuloisesti ulkopuolisiin (outgroup). Tämä näkyy protektionistisessa retoriikassa, jossa "meidän" työpaikkoja halutaan suojella "heidän" kilpailultaan.

  • Nationalismi ja talouspolitiikka:

    • Protektionistinen politiikka usein liittyy nationalistisiin narratiiveihin, joissa kansallinen identiteetti kytketään kotimaiseen teollisuuteen.
    • Tämä näkyi esimerkiksi Trumpin "America First" -politiikassa ja Brexit-kampanjan iskulauseessa "Take Back Control."

  • Ulkomaisten yritysten demonisointi:

    • Protektionismia voidaan perustella sillä, että "ulkomaalaiset yritykset käyttävät epäreiluja keinoja" tai että "kotimainen työvoima kärsii halpatyövoimamaiden takia."
    • Tämä ajattelu jättää huomiotta sen, että globaali kauppa on usein molemminpuolisesti hyödyllistä ja että protektionismi voi myös vähentää vientimahdollisuuksia.

5. Tulevaisuuden aliarviointi ja protektionismi

Protektionismi tarjoaa usein lyhytaikaista helpotusta, mutta aiheuttaa pitkän aikavälin ongelmia. Ihmisillä on kuitenkin taipumus aliarvioida tulevaisuuden hyötyjä suhteessa nykyhetken ongelmiin.

  • Hyperbolinen diskonttaus:

    • Ihmiset arvostavat välittömiä hyötyjä enemmän kuin tulevia hyötyjä. Tämä selittää, miksi esimerkiksi tullien asettaminen nähdään houkuttelevana, vaikka pitkällä aikavälillä se voi vahingoittaa kansantaloutta.
    • Vastaavasti globalisaatio voi vaatia sopeutumista ja työmarkkinoiden uudelleenjärjestelyä, mutta se tuo pidemmällä aikavälillä suurempia hyötyjä.

  • Poliittinen aikajänne:

    • Poliittiset johtajat toimivat lyhyellä aikajänteellä, koska heidän täytyy varmistaa uudelleenvalintansa muutaman vuoden välein. Siksi protektionistiset toimet, joilla on välittömiä vaikutuksia (kuten työpaikkojen säilyttäminen tietyllä alalla), voivat olla poliittisesti suosittuja, vaikka pitkän aikavälin kustannukset olisivat suuremmat.

Johtopäätökset

Kognitiivinen psykologia selittää, miksi protektionismi on houkuttelevaa, vaikka se on usein taloudellisesti tehotonta. Status quo -harha, nollasummaharha, saatavuusheuristiikka, ingroup-outgroup -ajattelu ja tulevaisuuden aliarviointi kaikki tukevat protektionistisia näkemyksiä ja politiikkatoimia.

  • Protektionismi vetoaa intuitiivisiin ja tunnepohjaisiin ajattelumalleihin, kun taas vapaakaupan hyödyt perustuvat abstraktimpiin ja pitkäaikaisiin taloudellisiin mekanismeihin.
  • Kauppapolitiikassa tehokkaampi ratkaisu olisi investoida työvoiman koulutukseen ja talouden sopeutumiskykyyn, mutta poliittisesti helpompi keino on rajoittaa kilpailua protektionismin keinoin.

Tämä selittää, miksi protektionismi nousee yhä uudelleen esiin, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat useimmiten negatiivisia pitkällä aikavälillä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää