Suomen julkinen keskustelu – valtapeliä agendoilla, kehyksillä ja narratiiveilla

Suomen julkisessa keskustelussa valtapelit näkyvät monilla tasoilla, esimerkiksi politiikassa, mediassa ja akateemisessa maailmassa. Ne voivat ilmetä erilaisten agendojen ajamisena, retoristen strategioiden käyttönä ja narratiivien hallintana.

1. Mediavallan valtapelit

  • Agendan asettaminen: Suuret mediatalot (HS, Yle, MTV, Iltalehti, Iltasanomat) määrittävät, mistä asioista puhutaan ja millaisessa kehyksessä. Tämä vaikuttaa siihen, mitä pidetään tärkeänä ja mitä ei.
  • Kehystäminen (Framing): Asiat voidaan esittää eri näkökulmista riippuen median linjasta. Esimerkiksi samasta hallituksen päätöksestä voidaan kirjoittaa sekä positiivinen että negatiivinen tulkinta.
  • Portinvartijuus (Gatekeeping): Kaikki äänet eivät pääse julkiseen keskusteluun samalla tavalla. Esimerkiksi kriittiset näkemykset tietyistä aiheista voidaan jättää huomiotta tai marginalisoida.

Teoria: Agenda-setting theory (McCombs & Shaw) kuvaa, kuinka media vaikuttaa siihen, mitkä aiheet nousevat julkiseen keskusteluun.

2. Poliittinen valtapeli

  • Hallituksen ja opposition vastakkainasettelu: Poliittiset puolueet pyrkivät määrittämään keskustelun kehykset ja nostamaan omia teemojaan. Esimerkiksi hallituspuolueet korostavat onnistumisiaan, kun taas oppositio kritisoi.
  • Symbolinen politiikka: Poliitikot käyttävät retorisia keinoja (esim. tunteisiin vetoaminen, vastakkainasettelu, populistinen puhetapa) saadakseen kannatusta.
  • Lainsäädännöllinen valtapeli: Julkisessa keskustelussa käydään valtapeliä siitä, millaisia lakeja säädetään ja mitkä intressit voittavat.

Teoria: Discursive institutionalism (Vivien Schmidt) selittää, kuinka poliittiset toimijat käyttävät kieltä ja narratiiveja institutionaalisten päätösten oikeuttamiseen.

3. Kulttuurisodat ja identiteettipolitiikka

  • Arvokonfliktit: Eri maailmankatsomukset törmäävät esimerkiksi maahanmuutosta, sukupuolirooleista ja vihapuheesta keskusteltaessa. Yksi puoli voi esittää toisen "uhkana" yhteiskunnalle.
  • Uhriutumisstrategiat: Ryhmät voivat esittää itsensä syrjittyinä tai uhattuina saadakseen poliittista pääomaa ja median huomiota.
  • Kielen ja käsitteiden hallinta: Käsitteet kuten "woke", "kansallismielinen" tai "sananvapaus" ovat osa valtapeliä, jossa pyritään määrittelemään, mitä ne tarkoittavat ja kuka saa niistä päättää.

Teoria: Cultural Hegemony (Antonio Gramsci) kuvaa, kuinka valtaapitävät ryhmät muokkaavat kulttuuria ja ideologiaa oman asemansa vahvistamiseksi.

4. Sosiaalinen media ja vaikuttajien valtapeli

  • Algoritminen valta: Somealustat (Facebook, Twitter, TikTok) suosivat tietynlaista sisältöä, mikä voi muokata julkista keskustelua.
  • Lynkkauskulttuuri ja cancel-kulttuuri: Tietynlaisia mielipiteitä esittäviä henkilöitä voidaan boikotoida tai marginalisoida.
  • Some-vaikuttajien ja vaihtoehtomedioiden rooli: Perinteisen median ulkopuolella vaikuttajat voivat nousta keskeisiksi keskustelun määrittelijöiksi.

Teoria: Network Society (Manuel Castells) kuvaa, kuinka valta toimii digitaalisten verkostojen ja informaation kontrollin kautta.

Johtopäätös

Suomen julkisessa keskustelussa valtapeliä käydään monilla tasoilla ja eri keinoilla. Kyse ei ole vain poliitikoista, vaan myös mediasta, somevaikuttajista ja eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät vaikuttamaan siihen, mistä puhutaan ja miten.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää