Vähiten dataa käyttävät yhteiskuntatieteen teoriat

Yhteiskuntatieteen teoriat, jotka tuottavat eniten tekstiä suhteessa empiiriseen aineistoon, ovat yleensä teoreettisia, normatiivisia tai kriittisiä lähestymistapoja, joissa painotetaan käsitteellistä analyysia, filosofista pohdintaa tai ideologista argumentaatiota empiirisen todistusaineiston sijaan. Tällaisia teorioita ovat esimerkiksi:

1. Kriittinen teoria

  • Lähtöisin Frankfurtin koulukunnasta (Horkheimer, Adorno, Habermas).
  • Korostaa ideologian ja vallan rakenteiden analyysia ilman, että se aina perustuu laajoihin empiirisiin aineistoihin.
  • Esim. Habermasin kommunikatiivinen rationaliteetti on kehitelty pääosin teoreettisesti.

2. Postmoderni ja poststrukturalistinen teoria

  • Sisältää ajattelijoita kuten Michel Foucault, Jacques Derrida ja Jean Baudrillard.
  • Painottaa kielen, diskurssin ja merkitysten analyysia enemmän kuin empiiristä aineistoa.
  • Tuottaa pitkiä argumentaatioita ilman, että niiden tueksi välttämättä esitetään määrällistä dataa.

3. Marxilainen ja uusmarxilainen yhteiskuntateoria

  • Keskittyy taloudellisten ja luokkarakenteiden analyysiin usein ilman tarkkaa empiiristä mittaamista.
  • Esim. Antonio Gramscin hegemoniateoria ja Louis Althusserin ideologiateoria perustuvat pääosin käsitteelliseen pohdintaan.

4. Feministinen ja queer-teoria

  • Esimerkiksi Judith Butlerin teoriat sukupuolen performatiivisuudesta ovat pitkälti filosofisia eivätkä perustu laajaan empiiriseen aineistoon.
  • Usein yhdistetään diskurssianalyysiä, narratiivista analyysiä ja teoreettista argumentaatiota ilman tilastollisia aineistoja.

5. Sosiaalinen konstruktivismi

  • Esim. Berger & Luckmannin The Social Construction of Reality kehittää käsitteitä ilman merkittävää empiiristä tutkimusta.
  • Monissa konstruktivistisissa tutkimuksissa analysoidaan tekstiaineistoja (kuten poliittisia puheita tai mediakeskusteluja), mutta ne eivät yleensä perustu suuriin datamassoihin.

6. Normatiivinen poliittinen teoria

  • Esim. John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ja Robert Nozickin libertarismi ovat pitkälti teoreettisia kehitelmiä, jotka eivät vaadi empiiristä testattavuutta.
  • Useimmat poliittisen filosofian suuntaukset, kuten republikanismi ja deliberatiivinen demokratia, perustuvat käsitteellisiin argumentteihin.

7. Diskurssianalyysi ja retoriikan tutkimus

  • Vaikka voi perustua aineistoon (esim. poliittiset puheet, median uutisointi), painotus on teoreettisessa tulkinnassa ja metodologisessa kehittelyssä.
  • Esim. Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskursiivinen lähestymistapa vaatii paljon teoreettista kehittelyä suhteessa aineiston määrään.

8. Utopistiset ja spekulatiiviset yhteiskuntateoriat

  • Esim. anarchistiset teoriat (Kropotkin, Bookchin) tai teknoutopistiset mallit, joissa painotetaan ideaalitilojen kuvausta ilman empiiristä validointia.
  • Samoin accelerationistiset ja posthumanistiset teoriat, kuten Nick Landin ja Ray Kurzweilin ajattelu, ovat tekstuaalisesti laajoja mutta empiirisesti ohuita.

Johtopäätös

Suurimman tekstimäärän suhteessa empiiriseen aineistoon tuottavat teoriat, jotka keskittyvät käsitteelliseen analyysiin, ideologisiin argumentteihin tai filosofisiin pohdintoihin. Erityisesti kriittinen teoria, postmodernismi, normatiivinen poliittinen teoria ja diskurssianalyysi ovat esimerkkejä tästä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää