Velkavetoisen talouspolitiikan keskeiset ajurit

Velkavetoisen talouspolitiikan keskeiset ajurit Suomessa voidaan jakaa taloudellisiin, poliittisiin ja rakenteellisiin tekijöihin:

1. Taloudelliset ajurit

• Matala korkotaso (historiallisesti): Pitkään jatkunut alhainen korkoympäristö (etenkin 2010-luvulla) teki velanotosta houkuttelevaa ja vähensi huolta valtion lainanhoitokustannuksista.
• Hidas talouskasvu: Suomen talouskasvu on ollut vaisua, mikä on johtanut siihen, että julkista velkaa on käytetty elvyttämään taloutta ja kompensoimaan verotulojen heikkoa kasvua.
• Väestön ikääntyminen: Eläkemenot ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat, mikä lisää julkisen sektorin menoja ja johtaa rakenteelliseen alijäämään.
• Globalisaation vaikutukset: Teollisuuden työpaikkojen väheneminen ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen ovat heikentäneet Suomen veropohjaa ja lisänneet painetta julkiselle sektorille.

2. Poliittiset ajurit

• Keynesiläinen elvytysajattelu: Monet poliitikot ja asiantuntijat kannattavat valtion aktiivista roolia suhdanteiden tasoittamisessa, mikä tarkoittaa velkaelvytystä laskusuhdanteissa.
• Poliittinen paine ylläpitää hyvinvointivaltiota: Suomessa on laaja poliittinen konsensus siitä, että hyvinvointipalveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaaliturvaa, on rahoitettava riippumatta taloudellisista olosuhteista.
• Puoluepolitiikka ja vaalisyklit: Poliittiset päättäjät välttelevät epäsuosittuja menoleikkauksia ja veronkorotuksia etenkin vaalien alla, mikä suosii velanottoa lyhyen aikavälin ratkaisuna.
• EU:n finanssipolitiikan lieventyneet säännöt: Pandemian aikana ja sen jälkeen EU on ollut joustavampi jäsenmaiden budjettialijäämien ja velkasuhteen suhteen, mikä on antanut Suomelle liikkumavaraa velan kasvattamiseen.

3. Rakenteelliset ajurit

• Julkisen sektorin suuri osuus taloudesta: Suomessa julkinen sektori vastaa noin 50 % BKT:sta, mikä tarkoittaa, että valtion budjettipäätöksillä on suuri vaikutus kansantalouteen.
• Korkeat verorasitukset: Suomen verotus on jo kansainvälisesti korkea, mikä rajoittaa mahdollisuuksia lisätä tuloja veronkorotuksilla ilman negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja investointeihin.
• Aluepolitiikka ja julkiset investoinnit: Valtion ja kuntien investoinnit esimerkiksi infrastruktuuriin ja aluekehitykseen vaativat usein velkarahoitusta, koska niiden tuotto realisoituu vasta pitkällä aikavälillä.
• Pandemian ja kriisien jälkivaikutukset: Koronapandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat lisämenot ovat johtaneet julkisen velan kasvuun.

Näiden ajurien yhteisvaikutus on johtanut siihen, että velkavetoisesta talouspolitiikasta on tullut Suomessa vakiintunut käytäntö, jota ei ole helppo muuttaa ilman merkittäviä poliittisia ja taloudellisia seurauksia.