Menoperusteinen ohjautuminen – rahan käyttö ilman tulosvastuuta

 


Menoperusteinen ohjautuminen tarkoittaa tilannetta, jossa julkisessa rahankäytössä korostuu enemmän itse varojen kuluttaminen kuin se, millaista arvoa tai vaikuttavuutta niillä saadaan aikaan. Kyseessä ei ole vain tekninen tai hallinnollinen ongelma, vaan syvälle juurtunut rakenteellinen ilmiö, joka ohjaa toimintaa harhaan tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta.

1. Budjettirakenteen vääristymä

Useimmat julkisen sektorin organisaatiot toimivat määrärahapohjaisella budjetoinnilla, jossa käytetty rahamäärä muodostaa pohjan tuleville resursseille. Jos virasto käyttää vähemmän kuin sille on myönnetty, seurauksena voi olla määrärahojen leikkaus seuraavana vuonna. Tämä synnyttää kannustimen käyttää kaikki rahat, vaikka tarvetta ei olisi tai vaikuttavuus olisi heikko.

Tulos: säästäminen nähdään uhkana, ei hyveenä.

2. Politiikan ja näkyvyyden logiikka

Päätöksentekijät tarvitsevat konkreettisia "näyttöjä toiminnasta" – useimmiten rahallisia panostuksia. Näkyvä menojen lisäys viestii toimintaa ja vastuullisuutta, vaikka varsinainen lopputulos (esimerkiksi syrjäytymisen väheneminen tai työmarkkinaintegrointi) jäisi puuttumaan. Näin rahan käyttö itsessään alkaa toimia poliittisena signaalina.

Tulos: julkiset menot ovat symbolipolitiikan väline.

3. Vaikuttavuuden mittaamisen puute

Julkisessa hallinnossa painottuvat usein panos- ja prosessimittarit: kuinka monta tapaamista, kuinka paljon koulutusta, montako asiakasta. Sen sijaan vaikuttavuus jää mittaamatta tai sitä ei edes haluta mitata, koska tulokset ovat usein epämiellyttäviä tai poliittisesti hankalia. Tämä estää rahan käytön arvioimista arvon tuoton näkökulmasta.

Tulos: tehokkuutta ei vaadita, koska sitä ei mitata.

4. Vastuun hajautuminen ja markkinakurin puute

Toisin kuin yksityisellä sektorilla, jossa tehottomuudella on suora hintalappu (tuloksen heikkeneminen, osakkeiden arvo, irtisanomiset), julkisessa järjestelmässä vastuu epäonnistuneista hankkeista on kollektiivinen ja diffuusi. Rahan käyttö nähdään saavutuksena itsessään, ei välineenä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Tulos: riskitöntä tuhlausta – eikä kukaan joudu vastuuseen.

Seuraukset yhteiskunnalle

Menoperusteinen ohjautuminen johtaa julkisen talouden krooniseen tehottomuuteen, alituiseen menojen kasvuun ja tuottamattomaan resurssien allokointiin. Rahoitus kohdistuu organisaatioihin, jotka osaavat kuluttaa, ei niihin, jotka osaavat tuottaa arvoa. Tämä on erityisen haitallista julkisen sektorin laajentuessa – järjestelmä paisuu, mutta sen tuottama hyöty ei kasva samassa suhteessa.

Korjauskeinot

  1. Tulospohjainen budjetointi: Rahoitus suhteessa saavutettuihin tuloksiin, ei käytettyihin euroihin.

  2. Vaikuttavuusmittarien käyttöönotto: Esimerkiksi työllistymisaste, hyvinvointimuutos, hoidon vaikuttavuus.

  3. Kilpailullinen tuotantovastuu: Julkisia palveluita voidaan kilpailuttaa, jolloin syntyy kannustin tehokkuuteen.

  4. Poliittisen kulttuurin muutos: Raha ei ole arvo, vaan väline – ja sen käytöstä on vaadittava todellista näyttöä tuloksista.

Johtopäätös

Menoperusteinen ohjautuminen on seurausta sekä rakenteellisista että poliittisista valinnoista. Se heijastaa julkisen sektorin taipumusta kasvaa ilman sisäistä kuria ja vastuuta. Mikäli yhteiskunta haluaa kestävän, arvoa tuottavan julkisen hallinnon, rahan käytön tulee perustua siihen, mitä sillä saadaan aikaan – ei siihen, kuinka paljon sitä käytetään.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää