Miltä Suomen talouspolitiikka näyttäisi, jos sitä ohjaisivat vaikutusarviot?

Jos Suomen talouspolitiikka perustuisi systemaattisesti ja avoimesti vaikutusarvioihin, moni asia olisi toisin. Tässä keskeisiä eroja nykytilanteeseen verrattuna:


1. Hankkeiden priorisointi olisi tehokkaampaa

  • Nykyisin poliittisia päätöksiä tehdään usein ideologisin, aluepoliittisin tai puoluepoliittisin perustein.

  • Vaikutusarviopohjaisesti resursseja kohdennettaisiin sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä suhteessa kustannuksiin (esim. kustannus–hyöty-analyysiin perustuen).

    • Esimerkki: Investoinnit kohdistuisivat sinne, missä työllisyys- tai kasvupotentiaali on suurin – ei poliittisesti sovittuihin aluekiintiöihin.


2. Alijäämää ei kasvatettaisi ilman näyttöä hyödyistä

  • Elvytystoimet tai julkisen sektorin laajennus edellyttäisivät ennakkonäyttöä vaikutuksista julkiseen talouteen, eikä pelkkää uskoa "kokonaiskysynnän" kasvuun.

  • Epätehokkaita tukia (esim. yritystuet ilman tuottavuusnäyttöä) karsittaisiin helpommin.


3. Julkisen sektorin koko olisi todennäköisesti pienempi

  • Vaikutusarviot usein osoittavat, että yksityinen sektori on useilla aloilla tehokkaampi ja innovatiivisempi.

  • Julkisia palveluja ulkoistettaisiin tai kilpailutettaisiin laajemmin, mikäli data tukisi sitä.


4. Sääntelyä purettaisiin systemaattisemmin

  • Lainsäädännön vaikutusarviot (regulatory impact assessment, RIA) paljastaisivat, missä sääntely hidastaa kasvua tai markkinoiden toimivuutta.

  • Turhat normit, lisenssivaatimukset ja byrokratia poistettaisiin helpommin.


5. Julkinen keskustelu olisi läpinäkyvämpää

  • Päätöksenteon perusteet olisivat julkisesti nähtävissä ja arvioitavissa.

  • Tämä vaikeuttaisi poliittista signaaliarvopäätöksentekoa, jossa päätöksiä tehdään näyttääkseen hyviltä, ei saadakseen aikaan vaikuttavuutta.


6. Hyvinvointivaikutukset mitattaisiin myös käyttäytymistaloustieteen keinoin

  • Esimerkiksi työllisyystoimien arviointi ei perustuisi pelkkään osallistumisasteeseen, vaan myös kannustinloukkuihin ja odotettuihin käyttäytymisvaikutuksiin.

  • Tuki- ja sosiaalipolitiikkaa rakennettaisiin dynaamisen optimoinnin pohjalta, ei staattisilla oletuksilla.


7. Poliittinen vastuu kasvaisi

  • Jos vaikutusarviot olisivat julkisia ja selkeitä, poliitikoilla olisi vaikeampaa siirtää vastuuta "markkinoille" tai "EU:lle".

  • Kansalaiset voisivat arvioida päätösten tehokkuutta paremmin, mikä loisi kannusteen tehdä järkeviä valintoja.


Yhteenveto:

Jos vaikutusarviot ohjaisivat Suomen talouspolitiikkaa, politiikka olisi todennäköisesti markkinaliberaalimpaa, vähemmän ideologista ja tehokkaammin priorisoitua.
Tuloksena voisi olla dynaamisempi talous, parempi työllisyysaste ja maltillisempi julkisen sektorin koko – ilman että hyvinvointia automaattisesti heikennettäisiin.

Kommentit

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan