Miltä Suomen talouspolitiikka näyttäisi, jos sitä ohjaisivat vaikutusarviot?
Jos Suomen talouspolitiikka perustuisi systemaattisesti ja avoimesti vaikutusarvioihin, moni asia olisi toisin. Tässä keskeisiä eroja nykytilanteeseen verrattuna:
1. Hankkeiden priorisointi olisi tehokkaampaa
-
Nykyisin poliittisia päätöksiä tehdään usein ideologisin, aluepoliittisin tai puoluepoliittisin perustein.
-
Vaikutusarviopohjaisesti resursseja kohdennettaisiin sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä suhteessa kustannuksiin (esim. kustannus–hyöty-analyysiin perustuen).
-
Esimerkki: Investoinnit kohdistuisivat sinne, missä työllisyys- tai kasvupotentiaali on suurin – ei poliittisesti sovittuihin aluekiintiöihin.
-
2. Alijäämää ei kasvatettaisi ilman näyttöä hyödyistä
-
Elvytystoimet tai julkisen sektorin laajennus edellyttäisivät ennakkonäyttöä vaikutuksista julkiseen talouteen, eikä pelkkää uskoa "kokonaiskysynnän" kasvuun.
-
Epätehokkaita tukia (esim. yritystuet ilman tuottavuusnäyttöä) karsittaisiin helpommin.
3. Julkisen sektorin koko olisi todennäköisesti pienempi
-
Vaikutusarviot usein osoittavat, että yksityinen sektori on useilla aloilla tehokkaampi ja innovatiivisempi.
-
Julkisia palveluja ulkoistettaisiin tai kilpailutettaisiin laajemmin, mikäli data tukisi sitä.
4. Sääntelyä purettaisiin systemaattisemmin
-
Lainsäädännön vaikutusarviot (regulatory impact assessment, RIA) paljastaisivat, missä sääntely hidastaa kasvua tai markkinoiden toimivuutta.
-
Turhat normit, lisenssivaatimukset ja byrokratia poistettaisiin helpommin.
5. Julkinen keskustelu olisi läpinäkyvämpää
-
Päätöksenteon perusteet olisivat julkisesti nähtävissä ja arvioitavissa.
-
Tämä vaikeuttaisi poliittista signaaliarvopäätöksentekoa, jossa päätöksiä tehdään näyttääkseen hyviltä, ei saadakseen aikaan vaikuttavuutta.
6. Hyvinvointivaikutukset mitattaisiin myös käyttäytymistaloustieteen keinoin
-
Esimerkiksi työllisyystoimien arviointi ei perustuisi pelkkään osallistumisasteeseen, vaan myös kannustinloukkuihin ja odotettuihin käyttäytymisvaikutuksiin.
-
Tuki- ja sosiaalipolitiikkaa rakennettaisiin dynaamisen optimoinnin pohjalta, ei staattisilla oletuksilla.
7. Poliittinen vastuu kasvaisi
-
Jos vaikutusarviot olisivat julkisia ja selkeitä, poliitikoilla olisi vaikeampaa siirtää vastuuta "markkinoille" tai "EU:lle".
-
Kansalaiset voisivat arvioida päätösten tehokkuutta paremmin, mikä loisi kannusteen tehdä järkeviä valintoja.
Yhteenveto:
Jos vaikutusarviot ohjaisivat Suomen talouspolitiikkaa, politiikka olisi todennäköisesti markkinaliberaalimpaa, vähemmän ideologista ja tehokkaammin priorisoitua.
Tuloksena voisi olla dynaamisempi talous, parempi työllisyysaste ja maltillisempi julkisen sektorin koko – ilman että hyvinvointia automaattisesti heikennettäisiin.
Kommentit
Lähetä kommentti