Miltä Suomen talouspolitiikka näyttäisi, jos sitä ohjaisivat vaikutusarviot?

Jos Suomen talouspolitiikka perustuisi systemaattisesti ja avoimesti vaikutusarvioihin, moni asia olisi toisin. Tässä keskeisiä eroja nykytilanteeseen verrattuna:

1. Hankkeiden priorisointi olisi tehokkaampaa

  • Nykyisin poliittisia päätöksiä tehdään usein ideologisin, aluepoliittisin tai puoluepoliittisin perustein.

  • Vaikutusarviopohjaisesti resursseja kohdennettaisiin sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä suhteessa kustannuksiin (esim. kustannus–hyöty-analyysiin perustuen).

    • Esimerkki: Investoinnit kohdistuisivat sinne, missä työllisyys- tai kasvupotentiaali on suurin – ei poliittisesti sovittuihin aluekiintiöihin.

2. Alijäämää ei kasvatettaisi ilman näyttöä hyödyistä

  • Elvytystoimet tai julkisen sektorin laajennus edellyttäisivät ennakkonäyttöä vaikutuksista julkiseen talouteen, eikä pelkkää uskoa "kokonaiskysynnän" kasvuun.

  • Epätehokkaita tukia (esim. yritystuet ilman tuottavuusnäyttöä) karsittaisiin helpommin.

3. Julkisen sektorin koko olisi todennäköisesti pienempi

  • Vaikutusarviot usein osoittavat, että yksityinen sektori on useilla aloilla tehokkaampi ja innovatiivisempi.

  • Julkisia palveluja ulkoistettaisiin tai kilpailutettaisiin laajemmin, mikäli data tukisi sitä.

4. Sääntelyä purettaisiin systemaattisemmin

  • Lainsäädännön vaikutusarviot (regulatory impact assessment, RIA) paljastaisivat, missä sääntely hidastaa kasvua tai markkinoiden toimivuutta.

  • Turhat normit, lisenssivaatimukset ja byrokratia poistettaisiin helpommin.

5. Julkinen keskustelu olisi läpinäkyvämpää

  • Päätöksenteon perusteet olisivat julkisesti nähtävissä ja arvioitavissa.

  • Tämä vaikeuttaisi poliittista signaaliarvopäätöksentekoa, jossa päätöksiä tehdään näyttääkseen hyviltä, ei saadakseen aikaan vaikuttavuutta.

6. Hyvinvointivaikutukset mitattaisiin myös käyttäytymistaloustieteen keinoin

  • Esimerkiksi työllisyystoimien arviointi ei perustuisi pelkkään osallistumisasteeseen, vaan myös kannustinloukkuihin ja odotettuihin käyttäytymisvaikutuksiin.

  • Tuki- ja sosiaalipolitiikkaa rakennettaisiin dynaamisen optimoinnin pohjalta, ei staattisilla oletuksilla.

7. Poliittinen vastuu kasvaisi

  • Jos vaikutusarviot olisivat julkisia ja selkeitä, poliitikoilla olisi vaikeampaa siirtää vastuuta "markkinoille" tai "EU:lle".

  • Kansalaiset voisivat arvioida päätösten tehokkuutta paremmin, mikä loisi kannusteen tehdä järkeviä valintoja.

Yhteenveto:

Jos vaikutusarviot ohjaisivat Suomen talouspolitiikkaa, politiikka olisi todennäköisesti markkinaliberaalimpaa, vähemmän ideologista ja tehokkaammin priorisoitua.
Tuloksena voisi olla dynaamisempi talous, parempi työllisyysaste ja maltillisempi julkisen sektorin koko – ilman että hyvinvointia automaattisesti heikennettäisiin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää