Tekstit

Vasemmiston kasvukritiikin heikkoudet

Vasemmiston piirissä esiintyvä kasvukritiikki, kuten kansanedustaja Anna Kontulan esittämänä, nostaa esiin sinänsä perustellun huolen ekologisesta kestävyydestä ja ilmastokriisin vakavuudesta. Ilmastotavoitteet ja luonnon kantokyvyn rajat ovat teemoja, jotka ansaitsevat huomiota. Kuitenkin vasemmiston esittämissä visioissa korostuu usein retorinen ja moraalinen ulottuvuus talouskasvun kyseenalaistamisessa, ilman että pureudutaan konkreettisesti siihen, miten kasvusta luopuminen toteutettaisiin käytännössä siten, että vältettäisiin taloudellinen epävakaus, yhteiskunnalliset häiriöt tai hyvinvointijärjestelmien rapautuminen. Yksi keskeinen ja toistuva puute vasemmistolaisessa kasvukritiikissä on konkreettisen, yksityiskohtaisen ja taloustieteellisesti uskottavan suunnitelman puuttuminen talouden rakenteellisesta uudelleenjärjestelystä. Nykyisessä markkinatalousjärjestelmässä suurin osa työpaikoista, julkisista palveluista, verotuloista ja yksityisistä sekä julkisista investoinneista rake...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miksi vasemmiston ratkaisut eivät toimi?

Vasemmistolaisessa ajattelussa korostuu usein myötätunto, tasa-arvo ja solidaarisuus. Nämä ovat sinänsä arvokkaita periaatteita, mutta kun niistä johdetaan politiikkaa ilman taloudellista realismia ja toimivia kannustimia, lopputulokset voivat olla ongelmallisia. Vasemmiston ratkaisut perustuvat usein hyvään tahtoon, mutta niissä toistuvat tietyt rakenteelliset heikkoudet, jotka estävät kestävien tulosten saavuttamisen. 1. Väärä ihmiskuva ja kannustimien puute Vasemmisto rakentaa politiikkaansa oletukselle, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti yhteishyvää tavoittelevia ja rationaalisia toimijoita. Tämä näkemys ei huomioi riittävästi ihmisten taipumusta opportunismiin, mukavuudenhaluun tai lyhytnäköiseen päättelyyn. Kun sosiaaliturva ei ole porrastettu niin, että työnteko olisi selkeästi kannattavampaa kuin passiivinen tukien saanti, tuloksena on passivoitumista ja syrjäytymistä. 2. Taloudellisen kestävyyden laiminlyönti Vasemmistolaiset ratkaisut nojaavat usein julkisen sektorin laajenta...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Velkarahalla ruokittu valta: kuinka ulkomaiset sijoittajat hyötyvät poliitikkojen lempihankkeista

Kun poliitikot rahoittavat lempihankkeitaan velkarahalla, ulkomaiset sijoittajat hyötyvät monella tapaa – usein suomalaisten veronmaksajien ja talouskurin kustannuksella. Ensinnäkin valtion lisääntyvä velkaantuminen tarkoittaa, että uusia joukkovelkakirjalainoja lasketaan liikkeelle. Suomi on pieni avoin talous, joten suuri osa näistä lainoista päätyy ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkerahastojen ja pankkien, haltuun. He saavat vakaata korkotuottoa sijoituksilleen – riskit kantaa suomalainen valtio. Jos korkotaso nousee tai velkataakka kasvaa hallitsemattomasti, rahoittajat vaativat parempia ehtoja. Silti he voivat olla varmoja siitä, että poliitikot mieluummin leikkaavat kansalaisten palveluista kuin jättävät maksamatta velkansa. Toiseksi velkarahalla paisutettu julkinen sektori – oli kyse sitten kulttuurihankkeista, vihreästä siirtymästä tai liikennehankkeista – tuo usein mukanaan runsasta tukirahaa ja sopimusmahdollisuuksia yrityksille, joista moni on ulkomaine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Itse ajattelemisen ja asiantuntijatiedon vuoropuhelu maailmankuvan rakentumisessa

Maailmankuvani perustuu siihen, että mielipiteet tulisi muodostaa perehtymällä asioihin ja hankkimalla tietoa. Tämä lähtökohta korostaa yksilön vastuuta ajattelustaan ja antaa tilaa kriittiselle järjenkäytölle. Samalla se kuitenkin herättää kysymyksen: onko maailmankuvan avartaminen mahdollista ilman muiden näkemysten ja asiantuntijoiden huomioon ottamista? Voiko ihminen todella muodostaa laajaa ja tasapainoista maailmankuvaa yksin, vain oman perehtymisensä varassa? Perehtyminen ja tiedonhaku ovat välttämättömiä, mutta nykymaailmassa informaatio on niin monimuotoista ja monitieteistä, ettei yksilö voi realistisesti hallita kaikkea itse. Tästä syystä on perusteltua nojautua asiantuntijoihin ja auktoriteetteihin, kunhan se tehdään kriittisesti ja tietoisesti. Tällainen luottamus ei ole ajattelun ulkoistamista, vaan tiedollista yhteistyötä, jossa yksilö tarkastelee eri näkemyksiä, arvioi niiden perustelut ja suhteuttaa ne omaan ymmärrykseensä. Maailmankuvan avartaminen ei siis tarkoita om...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vastusta talouskuria – Putin kiittää

Poliittinen vasemmisto on viime vuosina lisännyt painetta julkisen talouden elvyttämiseen ja talouskuripolitiikan hylkäämiseen. Retoriikka vetoaa väestöön, joka on kyllästynyt leikkauksiin, velkakattoihin ja valtiontalouden sopeutustoimiin. Mutta kun talouskurin hylkääminen politisoidaan sloganiksi, jää näkemättä, keitä kaikkiin seurauksiin kannattaa olla tyytyväinen. Yksi hymyilevä katsoja on itärajalla: Vladimir Putin. Talouskurin purkaminen ilman uskottavaa vaihtoehtoa merkitsee kasvavaa velkaantumista, investointien hidastumista ja julkisen talouden kestokyvyn murenemista. Kun kansantalous haurastuu, haurastuu myös maan puolustuskyky. Ukrainan sodan aikakaudella se on turvallisuuspoliittisesti sokea piste, johon Venäjän propagandistit ja trollitehtaat mielellään iskevät. Kun Suomi väsyy kantamaan vastuuta omasta taloudestaan, väsymys ulottuu ennen pitkään myös puolustusbudjettiin. Talouskuria vastustava politiikka linkittyy usein euroskeptisyyteen ja EU:n vakausmekanismien kritiikk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Analyysi: Vasemmiston inhoamat ilmiöt valtion velassa

  Valtion velka ei ole vain talouspoliittinen työkalu – se on myös ideologinen rajapyykki , joka paljastaa syvän ristiriidan vasemmiston ja talousrealistisemman ajattelun välillä. Vasemmiston inho valtionvelkaan liittyvissä ilmiöissä kohdistuu erityisesti niihin seurauksiin ja rakenteisiin, joita vasemmisto pitää "epäoikeudenmukaisina", mutta joita markkinatalous pitää väistämättöminä tai jopa toivottavina. 🔻 1. Rahan valuminen pääomalle eikä kansalle Vasemmisto inhoaa sitä, että valtion maksamat korkomenot eivät jää "kansan hyödyksi" vaan päätyvät varakkaiden sijoittajien , eläkerahastojen, pankkien ja jopa veroparatiisien tileille. Heidän tulkintansa: Velka siirtää julkista rahaa "köyhiltä rikkaille". Todellisuus: Valtionvelka on sijoitusinstrumentti, jolle on ostajia – eivätkä nämä ostajat toimi hyväntekeväisyydestä. 🔻 2. Finanssikapitalismin valta Vasemmistolle valtion velka on toinen tapa siirtää valtaa markkinoille ja pankeille . He in...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lähetä kommentti
Lue lisää