Kristinuskon hiipuminen ei välttämättä merkitse moraalin tai yhteiskunnan rappeutumista
Viime aikoina on kuultu yhä useammin väitteitä siitä, että länsimainen sivilisaatio on ajautumassa kriisiin, koska olemme kadottaneet kristilliset juuremme. Dosentti Ilmari Rostilan ja päätoimittaja Santeri Marjokorven mukaan woke-aatteen nousu on rikkonut yhteiset arvot ja uhkaa murentaa perheen, moraalin ja kansakunnan perustan. Heidän mielestään ratkaisu löytyy kristinuskon elvyttämisestä. Ajatus on ymmärrettävä historiallisessa mielessä, mutta ei välttämättä kestä rationaalista ja empiiristä tarkastelua.
Moraali ei edellytä uskontoa
Kristinusko on ollut kiistatta merkittävä osa länsimaista kulttuurihistoriaa, mutta siitä ei seuraa, että moraali tai yhteisöllisyys olisi sen yksinoikeus. Ihmisen taipumus eettiseen toimintaan perustuu pitkälti evolutiivisiin ja sosiaalisiin mekanismeihin: yhteistyö, empatia ja vastavuoroisuus ovat biologisia ominaisuuksia, eivät pelkästään teologisia käskyjä.
Sekulaarit yhteiskunnat, kuten Ruotsi ja Alankomaat, ovat esimerkkejä siitä, että korkea moraali, sosiaalinen luottamus ja yhteisöllisyys voivat säilyä ilman uskonnollista ohjausta. Niissä rikollisuus on matalaa, korruptio vähäistä ja kansalaisten keskinäinen luottamus korkeaa – huolimatta kirkon vaikutusvallan hiipumisesta.
Yhteisön eheys syntyy luottamuksesta, ei dogmista
Rostila ja Marjokorpi pitävät kansakunnan ja kristinuskon yhdistämistä ratkaisuna kulttuuriseen hajaannukseen. Tämä kuitenkin sivuuttaa sen, että yhteiskunnallinen eheys ei nykymaailmassa perustu yhdenmukaisuuteen vaan toimiviin instituutioihin ja keskinäiseen luottamukseen.
Markkinatalous, oikeusvaltio ja sananvapaus luovat ennustettavan ja luotettavan toimintaympäristön, joka kannustaa ihmisiä käyttäytymään vastuullisesti ilman teologista perustaa. Yhteiset säännöt voivat siis syntyä rationaalisesta sopimuksesta, eivätkä ne edellytä uskoa yhteiseen Jumalaan.
Perhe ei vahvistu pakottamalla sen muottiin
Marjokorpi varoittaa perheen “murtumisesta” woke-aatteen vaikutuksesta. On totta, että perherakenteet ovat muuttuneet, mutta tämä ei välttämättä merkitse heikkenemistä. Perheen ydin – välittäminen, huolenpito ja vastuu toisista – voi toteutua monissa muodoissa.
Taloudellisesta näkökulmasta tärkeintä on, että ihmisillä on vakaat ja toimivat suhteet, ei että ne täyttävät tietyn uskonnollisen ihanteen. Tutkimukset osoittavat, että lapsen hyvinvointi korreloi vanhempien sitoutumisen ja yhteiskunnan tukiverkkojen kanssa, ei heidän avioliittonsa sakramentaalisen aseman kanssa.
Kulttuurinen muutos ei ole sama asia kuin rappio
Rostilan käyttämä metafora ”sivilisaation kriisistä” perustuu oletukseen, että muutos on yhtä kuin tuho. Historia kuitenkin osoittaa, että kulttuurit uudistuvat jatkuvasti. Antiikin Kreikan filosofia, valistuksen järkiajattelu ja teollinen modernisaatio ovat kaikki muuttaneet arvojärjestelmiä – mutta ne eivät tuhonneet moraalia, vaan loivat sille uusia perusteluja.
Samalla tavalla myös nykyinen kulttuurinen murros voi tuoda mukanaan uusia eettisiä muotoja, jotka eivät perustu uskonnolliseen hierarkiaan, vaan universaaliin ihmisarvoon ja vapauteen valita oma elämänsä.
Rationaalinen yhteisö ei kaipaa pelastusta, vaan keskustelua
Kristinuskon heikkeneminen ei siis tarkoita moraalin katoamista, vaan arvojen siirtymistä toisenlaiseen perustaan – sellaisen, joka nojaa yksilön vastuuseen ja vapaaehtoiseen sitoutumiseen.
Sen sijaan että etsisimme pelastusta menneisyyden järjestelmistä, voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa eri maailmankatsomukset voivat elää rinnakkain ilman pelkoa tai syyllistämistä.
Tällainen yhteiskunta ei tarvitse vastavoimaa “wokelle”, vaan jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on totta, toimivaa ja ihmisluonnon mukaista.
Yhteenvetona:
Kristinusko on ollut keskeinen osa lännen historiaa, mutta sen roolia ei pidä sekoittaa moraalin tai yhteiskuntajärjestyksen ainoaan perustaan. Rationaalinen, sekulaari ja markkinatalouteen pohjautuva yhteiskunta voi säilyttää sekä eheyden että vapauden – ilman pelkoa siitä, että moraali katoaisi samalla kun usko vähenee.
Kommentit
Lähetä kommentti