Helsingin Sanomien kansalaisaloiteselvitys – viikon keskustelun yhteenveto

 

Tausta

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuun lopussa 2025 tutkivan artikkelin, jossa toimitus pyysi Digi‑ ja väestötietovirastolta kaikkien eduskunnalle jo luovutettujen kansalaisaloitteiden allekirjoittajien nimet ja yhdisti tiedot muihin rekistereihin. HS käsitteli yhdeksän aloitteen noin 600 000 allekirjoittajaa ja nimesi nimeltä joitakin pörssi‑ ja valtionyhtiöiden johtajia, virkamiehiä ja kulttuurivaikuttajia sekä selitti, että kansalaisaloite on valtiollinen toimi ja siksi nimet ovat julkisiahs.fi. Juttu kosketti etenkin aloitteita, joilla vaadittiin Ylen rahoituksen leikkaamista, poliittisten lakkojen kieltämistä ja Extinction Rebellion ‑liikkeen lakkauttamista sekä joitakin vasemmiston vastustamia hankkeitaappelsiini.net.

Toistuvat argumentit keskustelun aikana

1. Tietosuoja ja datan louhinta

• Nimien julkaiseminen rikkoi yksityisyyttä. Useat blogit ja keskustelijat moittivat HS:ää ”maalittamisesta” ja väittivät, että vaikka kansalaisaloitteiden vastuuhenkilöt ja allekirjoittajien nimet ovat viranomaisille saatavilla, HS ”haali käsiinsä” nimet ja julkaisi osan niistä artikkelissaanhommaforum.org. Bloggaaja Mika Tuupola huomautti, että kansalaisaloitepalvelu säilyttää nimien lisäksi henkilötunnuksen hash‑arvon ja kunta‑tiedon; tämän ja muiden rekistereiden avulla on mahdollista päätellä, mitä aloitteita kukin on tukenutappelsiini.net. Tuupola piti artikkelia ”iskujuttuna” ja esitti, että se loukkasi yksityisyyttä ja mahdollisesti myös GDPR:n määräyksiäappelsiini.net.

• Sovellettiinko lakia oikein? Osa keskustelijoista kysyi, oliko viranomaisilta hankittu suuri nimirekisteri laiton henkilörekisteri. Murha.info‑foorumin viestiketjussa moni epäili, että HS:n toimitus oli rikkonut tietosuojalainsäädäntöä, koska Digi‑ ja väestötietovirasto saa luovuttaa nimiä vain tarkoin määriteltyihin tarkoituksiinmurha.info. Kommentoijat ihmettelivät, miksi yksityishenkilöiden mielipiteet pitäisi paljastaa julkisesti.

2. Puolueellisuus ja valikoivuus

• Kohdejoukkoina oikeistohenkiset aloitteet. Monet kriitikot katsoivat, että HS valitsi tarkasteluun lähes yksinomaan oikeistokonservatiivisia aloitteita. Hommaforumilla todettiin, että artikkelissa ei ollut ”edes koristeeksi” yhtään vasemmistolaisen aloitteen kannattajaa, ja että tämä teki jutusta ”parhaan mahdollisen argumentin digitaalista äänestämistä vastaan”hommaforum.org. Myös LinkedIn‑kirjoituksessa Petri Mäenpää ihmetteli, miksi HS tarkasteli ”Yle kuriin nyt!”, ”Poliittiset lakot on kiellettävä” ja ”Elokapina lakkautettava” ‑aloitteita, mutta ei esimerkiksi kansalaisaloitetta nollatuntisopimusten kieltämisestä tai terveydenhoitajien palkoista; hän arveli toimituksen halunneen tuoda julkiseen häpeäpaaluun vain tietyn poliittisen suuntauksen kannattajialinkedin.com.

• Eliitin nimien korostaminen. HS listasi nimeltä pörssi‑ ja valtionyhtiöiden johtajia, yrittäjiä ja kulttuurivaikuttajia. Kriitikot huomauttivat, että jutuissa ei esiintynyt ammattiyhdistysjohtajia tai muiden vasemmiston perinteisten tukiryhmien edustajia. Mäenpää arvioi, että artikkeli pyrki leimaamaan yritysjohtajat ja heidän poliittiset mielipiteensä tavalla, joka saattaa vahingoittaa heidän mainettaanlinkedin.com.

3. Pelottelun ja ”maalittamisen” uhka

• Riski hiljentää osallistujat. Kritiikeissä toistui huoli siitä, että nimien julkistaminen heikentää kansalaisaloiteinstituution uskottavuutta. Murha.info‑keskustelijat varoittivat, että HS:n toiminta voisi johtaa ”mustalistaan” tai ”hienovaraiseen uhkailuun”, jolloin ihmiset eivät uskalla enää allekirjoittaa aloitteitamurha.info. Hommaforumilla nimimerkki Caucasian tulkitsi artikkelin todelliseksi tarkoitukseksi sen, että ihmiset ”varokaa vaan, jos allekirjoitat tällaisen, niin saatatpa lukea nimesi lehdestä!”hommaforum.org.

• Vertaukset autoritaarisuuteen. Hommaforumilla käytettiin jyrkkiä vertauksia; eräs kirjoittaja kuvasi HS:n toimintaa ”äärimmäiseksi stalinistisuudeksi” ja ihmetteli, koska lehti ryhtyy ehdottamaan vastustajien lähettämistä vankileireillehommaforum.org. Tällaiset puheenvuorot heijastavat keskustelun tunnepitoisuutta.

4. HS:n näkemys: läpinäkyvyys edistää demokratiaa

• Nimet ovat julkista tietoa. HS:n pääkirjoitus muistutti, että eduskunta on säätänyt kansalaisaloitelain niin, että eduskunnalle luovutettujen kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten allekirjoittajien nimet ovat julkisiahs.fi. Pääkirjoitus totesi, että kansalaisaloitteita pidetään vakavana valtiollisena toimena ja niiden avoimuus takaa, ettei lainsäätäjän painostamiseen osallistuta salassahs.fi.

• Tarve tietää eliitin vaikuttamispyrkimykset. Pääkirjoituksen mukaan on tärkeää tietää, millaisia lainsäädäntömuutoksia haluavat esimerkiksi pörssi‑ ja valtionyhtiöiden johtajat ja virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu erityinen puolueettomuushs.fi. HS perusteli, että oikeudenkäytön uskottavuuden kannalta on olennaista nähdä, ketkä tuomarit ja syyttäjät kannattavat esimerkiksi turkistarhauksen tai Extinction Rebellionin lakkauttamistahs.fi.

• Avoimuus ei ole häpeän aihe. Pääkirjoitus korosti, että kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on kansalaisoikeus ja merkittävä osa yhteiskunnallista keskustelua; avoimessa yhteiskunnassa tällaisen vaikuttamisen tulee olla avointa eikä siihen liity mitään hävettäväähs.fi. HS myös totesi, että kiinnostuneet voivat tarkastaa, mitä aloitteita esimerkiksi toimittajat ovat allekirjoittaneeths.fi.

Yhteenveto

Viikon aikana kansalaisaloitteiden allekirjoittajien nimien julkaiseminen Helsingin Sanomien artikkelissa herätti kiivasta keskustelua. Kritiikit keskittyivät siihen, että HS:n tekemä tietopyyntö johti laajaan nimirekisteriin ja nimien yhdistämiseen muihin rekistereihin, mikä monien mielestä rikkoi yksityisyyttä ja mahdollisesti lakiaappelsiini.netmurha.info. Keskustelijat pitivät artikkelin valikointia puolueellisena, koska tarkastelun kohteeksi nousivat lähes yksinomaan oikeistokonservatiiviset aloitteet ja niihin liittyvien yritysjohtajien nimethommaforum.orglinkedin.com. Toisaalta HS puolusti toimintaansa vetoamalla lainsäätäjän säätämään julkisuusperiaatteeseen ja korosti tarvetta tietää, miten yhteiskunnan valtaapitävät pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöönhs.fi. Keskustelu paljasti jyrkän ristiriidan yksityisyyden suojan ja avoimuuden välillä sekä muistutti, että kansalaisaloitejärjestelmän legitimiteetti rakentuu sekä luottamuksesta että läpinäkyvyydestä.