Tekstit

Riippuvuuden kokemus kristinuskossa kognitiivisen uskontotieteen näkökulmasta

Kirjallisuuskatsaus Riippuvuuden kokemus kristinuskossa kognitiivisen uskontotieteen näkökulmasta Tekijä: Teuvo Moisa / luonnos Oppiaine: Uskontotiede / teologinen tiedekunta Työn laji: Kirjallisuuskatsaus Päivämäärä: 7.5.2026 1 Tiivistelmä Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kristinuskossa esiintyvää riippuvuuden kokemusta kognitiivisen uskontotieteen näkökulmasta. Riippuvuudella ei tarkoiteta kliinistä addiktiota, vaan teologisesti ja kokemuksellisesti ilmaistua Jumalan varassa olemista: turvautumista armoon, rukoukseen, johdatukseen, Pyhän Hengen läsnäoloon ja seurakunnallisiin käytäntöihin. Katsauksen keskeinen väite on, että kristillinen jumalariippuvuus voidaan ymmärtää kognitiivis-emotionaalisena suhteena näkymättömään persoonalliseen toimijaan. Kirjallisuuden perusteella ilmiön kannalta olennaisia käsitteitä ovat toimijuuden havaitseminen, mielen teoria, kiintymyssuhde, rituaalinen harjoittelu, uskonnollisten kokemusten attribuutio sekä yhteisöllinen oppiminen. Katsaus...

Alikorostaako LABORE julkisessa talouspoliittisessa argumentaatiossaan dynaamisia ja markkinaehtoisia mekanismeja?

 1. Tiivistelmä Tämän raportin johtopäätös on rajattu: käytettävissä olevan aineiston perusteella LABOREn julkisessa talouspoliittisessa argumentaatiossa painottuvat selvästi työn taloustiede, julkistaloustiede, tulonjako, palkansaajanäkökulma, sosiaaliturva, työllisyys ja makrotalouden lyhyen tai keskipitkän aikavälin arviointi. Tämä painotus on osittain taloustieteellisesti perusteltu, koska LABORE itse määrittelee painopisteikseen työn taloustieteen, julkistaloustieteen, makrotaloustieteen ja toimialataloustieteen, ja sen julkistalouden tutkimuslohko korostaa verotuksen, sosiaaliturvan, julkisten menojen, tulonjaon, oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden yhteyttä. Vahvin päätelmä on, että LABORE ei sivuuta kokonaan verotettavan tulon joustoa, dynaamisia vaikutuksia, työllisyysvaikutuksia, kohtaantoa tai tuottavuusvaikutuksia; näitä esiintyy sen omissa julkisissa teksteissä. Todennäköinen päätelmä on kuitenkin, että LABOREn julkisessa argumentaatiossa ne mekanismit, jotka voisivat ...