Analyysi yleisavustusten täydellisen lopettamisen seurauksista

Yleisavustusten täydellinen lopettaminen merkitsisi merkittävää muutosta valtion ja kuntien rahoitusjärjestelmään sekä järjestöjen toimintaan. Tämä analyysi tarkastelee vaikutuksia eri sektoreille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Vaikutukset järjestöille ja kansalaisyhteiskunnalle

Järjestöt, jotka ovat tähän asti saaneet yleisavustuksia, joutuisivat siirtymään täysin markkinaehtoiseen rahoitukseen tai keräämään varansa lahjoituksilla, jäsenmaksuilla ja sponsorisopimuksilla. Monet järjestöt, erityisesti pienet ja paikalliset toimijat, saattaisivat lopettaa toimintansa rahoituksen puutteen vuoksi. Suuret järjestöt, joilla on vakiintuneita tukijoita, voisivat säilyttää toimintansa, mutta niiden palvelut saattaisivat kallistua tai kohdistua vain maksaville asiakkaille.

Kansalaisyhteiskunnan kannalta tämä voisi tarkoittaa vähemmän ruohonjuuritason toimintaa, heikentyvää yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoiminnan vähenemistä. Toisaalta se voisi myös lisätä tehokkuutta, kun järjestöt joutuisivat keskittymään vain kysynnän kannalta relevantteihin palveluihin.

Vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin

Monet nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kriisipuhelimet, päihdehoito ja ruoka-apu, ovat riippuvaisia yleisavustuksista. Jos ne eivät enää saisi julkista rahoitusta, ne joutuisivat joko muuttumaan maksullisiksi tai lopettamaan toimintansa. Tämä voisi johtaa kasvavaan kuormitukseen julkisessa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä saattaisi lisätä pitkän aikavälin kustannuksia.

Toisaalta julkinen sektori voisi ottaa vastuun näistä palveluista, mutta se tarkoittaisi joko verojen korotusta tai resurssien uudelleenjakamista. Markkinaehtoisen ratkaisun kannalta kriisipalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden tarjonta voisi jäädä riittämättömäksi, koska niiden liiketoimintamalli ei ole yhtä houkutteleva kuin esimerkiksi terveyspalveluiden.

Vaikutukset kulttuuriin ja urheiluun

Monet kulttuuri- ja urheilutoimijat saavat rahoitusta yleisavustusten kautta, ja niiden poistaminen vaikuttaisi laajasti taide- ja liikuntapalveluihin. Tämä tarkoittaisi vähemmän julkisesti tuettuja teattereita, museoita ja kulttuuritapahtumia sekä mahdollista harrastusmaksujen nousua urheiluseuroissa. Suuret kaupalliset toimijat pärjäisivät edelleen, mutta pienimuotoinen ja ei-kaupallinen kulttuuri voisi kärsiä merkittävästi.

Kulttuuri- ja urheilutoiminnan markkinaehtoistuminen voisi kuitenkin lisätä tehokkuutta ja innovaatiota, sillä toimijoiden olisi pakko kehittää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja ilman julkista tukea. Tämä voisi tarkoittaa enemmän yksityistä rahoitusta, sponsorisopimuksia ja kuluttajamaksuja.

Vaikutukset kirkolle ja uskonnollisille yhteisöille

Evankelis-luterilainen kirkko saa vuosittain merkittävää rahoitusta valtiolta ja kunnilta esimerkiksi hautaustoimen hoitamiseen. Jos nämä tuet poistettaisiin, kirkon olisi rahoitettava toimintansa täysin omista lähteistään, kuten jäsenmaksuista ja lahjoituksista. Tämä voisi johtaa joko palveluiden vähenemiseen tai kirkollisveron korottamiseen, mikä voisi nopeuttaa kirkosta eroamista.

Uskonnollisten yhteisöjen kohdalla vaikutukset olisivat samankaltaisia kuin muilla järjestöillä: ne joutuisivat hankkimaan kaiken rahoituksen itse. Tämä voisi vahvistaa uskonnollisten yhteisöjen autonomiaa mutta heikentää niiden mahdollisuuksia tarjota esimerkiksi diakoniatyötä tai muuta avustustoimintaa.

Vaikutukset julkiseen talouteen

Yleisavustusten poistaminen vapauttaisi merkittäviä summia valtion ja kuntien budjeteista. Tämä voisi mahdollistaa veronalennuksia tai resurssien kohdentamista muualle. Toisaalta osa järjestöjen tarjoamista palveluista on tällä hetkellä julkisen sektorin täydentäviä, joten niiden katoaminen voisi lisätä julkisen sektorin kustannuksia. Esimerkiksi, jos ruoka-apua ja asunnottomien tukea ei enää olisi, kunnilla voisi olla suurempi paine tarjota näitä palveluja itse.

Pitkällä aikavälillä voi syntyä tilanne, jossa julkinen sektori joutuu kuitenkin tarjoamaan samoja palveluita, joita aiemmin tuetut järjestöt hoitivat tehokkaammin. Tämä voi tarkoittaa kustannusten kasvua, jos julkinen sektori ei pysty tarjoamaan näitä palveluita yhtä joustavasti ja edullisesti.

Johtopäätös

Yleisavustusten lopettaminen muuttaisi Suomen yhteiskunnallista rakennetta merkittävästi. Se voisi lisätä tehokkuutta ja vähentää veronmaksajien taakkaa, mutta samalla se voisi johtaa joidenkin tärkeiden palveluiden katoamiseen tai muuttumiseen maksullisiksi. Julkinen sektori joutuisi joko paikkaamaan puuttuvia palveluita tai hyväksymään niiden tarjonnan vähenemisen.

Jos yleisavustukset poistettaisiin, olisi tärkeää luoda vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten kilpailutettuja hankerahoituksia, palveluseteleitä tai laajempia verovähennysoikeuksia lahjoituksille. Tämä voisi mahdollistaa siirtymän kohti markkinaehtoisempaa toimintamallia ilman, että yhteiskunnan tukiverkot romahtaisivat täysin.