Uhrinarratiivin vaikutus työmarkkinoilta syrjäytymiseen

Uhrinarratiivi tarkoittaa yksilön tai ryhmän omaksumaa tarinaa, jossa he näkevät itsensä pääasiassa olosuhteiden, muiden ihmisten tai järjestelmien uhreina. Tämä narratiivi voi vaikuttaa monin tavoin yksilön asemaan työmarkkinoilla ja jopa johtaa syrjäytymiseen. Vaikutusmekanismit voidaan jakaa psykologisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin.

1. Psykologiset vaikutukset

Uhrinarratiivi voi vaikuttaa yksilön käsitykseen omasta kyvykkyydestään ja mahdollisuuksistaan. Jos henkilö uskoo, että hänen tilanteensa on täysin muiden määrittämä ja että hänellä ei ole valtaa muuttaa sitä, se voi johtaa opittuun avuttomuuteen. Tämä ilmenee esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Alhainen itsevarmuus: Ihminen saattaa uskoa, ettei hänellä ole tarvittavia taitoja tai mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla, mikä heikentää työnhakuaktiivisuutta.
• Aloitteellisuuden puute: Uhrinarratiivin omaksuminen voi vähentää motivaatiota kehittää osaamista, kouluttautua tai hakea aktiivisesti töitä.
• Vastuun ulkoistaminen: Henkilö voi kokea, että työttömyys johtuu yksinomaan ulkoisista tekijöistä (esim. syrjintä, työnantajien epäoikeudenmukaisuus), eikä hänellä ole keinoja muuttaa tilannettaan.

2. Sosiaaliset vaikutukset

Uhrinarratiivi voi myös vaikuttaa siihen, miten muut ihmiset suhtautuvat henkilöön, mikä voi entisestään vaikeuttaa työllistymistä.

• Sosiaalinen eristäytyminen: Uhrinarratiivia omaksuvat henkilöt saattavat vetäytyä työmarkkinoilta, koska kokevat, ettei yhteiskunta tarjoa heille oikeudenmukaisia mahdollisuuksia. Tämä voi vähentää verkostoitumista ja piilotyöpaikkojen löytymistä.
• Työnantajien asenteet: Jos henkilö viestii työhaastattelussa asenteella, jossa korostuu avuttomuus tai ulkoisten tekijöiden syyttely, se voi vähentää rekrytoijan kiinnostusta. Työnantajat arvostavat usein ongelmanratkaisukykyä ja itseohjautuvuutta.
• Yhteisön paine: Joissakin tapauksissa yhteisö voi vahvistaa uhrinarratiivia. Esimerkiksi jos tietty ryhmä kokee tulleensa systemaattisesti syrjityksi, yksilöt voivat alkaa uskoa, että työmarkkinoille pääsy on mahdotonta, mikä voi johtaa syrjäytymisen kierteeseen.

3. Rakenteelliset vaikutukset

Vaikka uhrinarratiivi on ensisijaisesti psykologinen ja sosiaalinen ilmiö, se voi myös vaikuttaa työmarkkinoiden rakenteellisiin kysymyksiin.

• Pitkittynyt työttömyys: Jos henkilö sisäistää uhrinarratiivin, hän saattaa kokea, ettei kannata hakea töitä, koska työnantajat eivät kuitenkaan palkkaa häntä. Tämä voi johtaa pitkään työttömyyteen, mikä tekee työllistymisestä entistä vaikeampaa.
• Riippuvuus tukijärjestelmistä: Uhrinarratiivi voi lisätä kynnystä siirtyä työmarkkinoille, jos yksilö kokee, että sosiaaliturva tarjoaa ainoan turvan. Tällöin työelämään palaaminen voi tuntua riskialttiilta tai jopa mahdottomalta.
• Vääristyneet poliittiset ratkaisut: Jos uhrinarratiivi yleistyy tietyissä ryhmissä, se voi vaikuttaa työmarkkinoiden sääntelyyn ja työllistämispolitiikkaan. Esimerkiksi liiallinen keskittyminen koettuihin epäoikeudenmukaisuuksiin voi johtaa ratkaisuihin, jotka eivät paranna työllisyyttä, vaan pikemminkin vahvistavat passiivisuutta.

Johtopäätökset

Uhrinarratiivin omaksuminen voi muodostua itseään toteuttavaksi ennusteeksi, jossa yksilö kokee olevansa ulkopuolisten voimien armoilla, mikä vähentää hänen toimintaansa ja lopulta johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö tietyt rakenteelliset ongelmat tai syrjintä olisi todellisia haasteita, mutta uhrinarratiivin vahvistaminen voi estää aktiivisia toimia tilanteen parantamiseksi. Keskeistä on kannustaa yksilöitä kehittämään omaa osaamistaan, hyödyntämään mahdollisuuksia ja omaksumaan aktiivisen asenteen työmarkkinoilla.