Analyysi: Identiteettipolitiikka ja moraalinen signalointi Ylen journalismissa

Yleisradion tehtävä on tarjota koko kansalle monipuolista ja objektiivista tiedonvälitystä. Viime vuosina Ylen journalismi on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä siitä, että se ei enää edusta tasapuolista ja neutraalia tiedonvälitystä, vaan nojaa yhä enemmän identiteettipoliittisiin arvoihin ja moraaliseen signalointiin. Tämä kehitys on omiaan heikentämään luottamusta julkisen palvelun mediaan ja rapauttamaan journalismin riippumattomuutta.

Identiteettipolitiikka journalistisen linssinä

Identiteettipolitiikassa yhteiskunta jaetaan erilaisiin ryhmiin (esim. sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta), joiden oletetaan olevan hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Mediassa tämä näkyy siitä, että yksilöitä ei käsitellä ensisijaisesti yksilöinä vaan ryhmiensä edustajina. Tällainen kehys ohjaa toimituksia valitsemaan aiheita, jotka korostavat ryhmien välistä epätasapainoa ja "rakenteellista syrjintää", sen sijaan että niissä analysoitaisiin yhteiskunnallisia ilmiöitä neutraalisti ja kokonaisvaltaisesti.

Tämä näkyy esimerkiksi siitä, että maahanmuuttoon, sukupuoleen tai seksuaalivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä käsitellään usein yksipuolisesti myönteisestä näkökulmasta. Kriittiset äänet jäävät marginaaliin tai esitetään karikatyyrimäisesti, jolloin syntyy vaikutelma, että Yle ei toimi vapaana julkisena areenana vaan ideologisena toimijana.

Moraalinen signalointi journalismin kulissina

Moraalinen signalointi tarkoittaa oman hyveellisyyden viestimistä yleisölle. Julkisessa mediassa se näkyy sisältövalinnoissa ja sanavalinnoissa, jotka viestivät arvolojaliteettia tiettyjä ryhmiä kohtaan. Sen sijaan, että Yle kysyisi "mitä tapahtui?" tai "miksi tämä on yhteiskunnallisesti merkittävää?", se kysyy usein "miten tämä edistää tasa-arvoa, inkluusiota tai moninaisuutta?"

Tämä siirtää painopisteen faktoista arvolatauksiin. Kielellisesti tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että rikollisista tai epäonnistuneista politiikkatoimista ei puhuta avoimesti, jos ne liittyvät suojeltuihin ryhmiin. Samoin toimitukselliset valinnat suosivat tarinankerrontaa, jossa sympatiat on ennalta jaettu.

Seuraukset: luottamuksen rapautuminen ja julkisen palvelun kriisi

Kun journalismin objektiivisuus korvautuu identiteettikehyksellä ja moraalisella viestinnällä, Yle menettää osan yleisöstään, erityisesti ne, jotka kaipaavat puolueetonta, faktoihin perustuvaa uutisointia. Näin syntyy polarisoitunut mediaympäristö, jossa Yle ei enää yhdistä kansaa vaan vahvistaa jakoja.

Lisäksi tällainen kehitys nostaa oikeutetusti kysymyksen siitä, palveleeko Yle lakisääteistä tehtäväänsä vai onko se muuntunut poliittisideologiseksi toimijaksi. Jos näin on, se ei ole vain journalistinen ongelma, vaan myös demokratian toimivuuteen liittyvä huoli.

Johtopäätös

Identiteettipolitiikka ja moraalinen signalointi ovat syrjäyttäneet perinteistä, objektiivisuuteen pyrkivää journalismia Ylen sisällöissä. Tämä kehitys on omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta ja kaventamaan yhteiskunnallista keskustelua. Ylen tulisi palata perustehtäväänsä: tarjota tasapuolista, kriittistä ja faktoihin perustuvaa journalismia, joka ei alistu ideologisten tavoitteiden palvelukseen.