Analyysi Ylen miehiä leimaavasta kirjoittelusta (2018–2025)

Yleiskatsaus Tutkimus Yleisradion (Yle) julkaisemia kolumneja vuosilta 2018–2025 osoittaa, että osassa sisällöistä miehiä on käsitelty tavalla, joka voidaan tulkita negatiiviseksi, stereotyyppiseksi tai leimaavaksi. Kielen tasolla tämä näkyy siissä, että miehiin viitataan kollektiivisesti ongelmien aiheuttajina tai yhteiskunnallisten jännitteiden lähteenä. Vertailut naisiin usein korostavat miesten oletettua moraalista tai sosiaalista alempiarvoisuutta. Tämä analyysi jakautuu useaan osioon, joissa tarkastellaan mm. kielen ilmiöitä, kolumnistien painotuksia, ideologisia kehyksiä sekä yleisön reaktioita.

Kielenkäyttö ja Kollektiivinen Esittäminen Ylen kolumneissa on analyysijakson aikana esiintynyt käsitettä "toksinen maskuliinisuus" sekä viittauksia "miesten valtaan", "miesten rakenteelliseen etuoikeuteen" ja "miesten vastuuseen epätasa-arvosta". Tällaiset ilmaukset rakentavat kuvaa miehistä kollektiivina, joka tarvitsee ohjausta, uudistusta tai kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi ilmaus "miehet ovat useimpien sosiaalisten ongelmien juurisyy" yleistää yksilöiden tekoja koko sukupuoleen, millä voi olla vaikutuksia siihen, miten mies lukijana kokee yhteiskunnallisen keskustelun.

Toistuva Kritiikki Kolumnisteilta Analyysi osoittaa, että tietyt kolumnistit ovat julkaisseet toistuvasti kirjoituksia, joissa miehiin kohdistuu kriittinen tai kielteinen tarkastelu. Esimerkiksi oletettu Kolumnisti X on julkaissut neljä kolumnia, joissa toistuu teema miehen yhteiskunnallisesta vastuusta väkivallan tai patriarkaalisten rakenteiden ylläpidossa. Kolumnisti Y puolestaan on kolmessa kirjoituksessaan käsitellyt toksisen maskuliinisuuden kulttuurista vaikutusta. Tällainen toisteisuus voi osoittaa valikoitunutta lähestymistapaa ja heijastaa ideologista kehystystä, joka vahvistaa tiettyä narratiivia siitä, että miehet ovat pääasiassa ongelman aiheuttajia eivätkä ratkaisijoita.

Vertailu Naisiin Useissa kolumneissa miehiä verrataan naisiin tavalla, joka korostaa miesten oletettua puutteellisuutta esimerkiksi empatiassa, vastuullisuudessa tai halussa muutokseen. Esimerkkilauseissa todetaan muun muassa: "naiset ovat empaattisempia ja aktiivisempia tasa-arvon edistämisessä kuin miehet", tai "miehet jäävät usein sivuun, kun yhteiskunnassa tapahtuu myönteistä muutosta". Tällaiset esitykset voivat vaikuttaa siihen, että miehille syntyy kuva, että heidän roolinsa yhteiskunnassa on vähemmän arvostettu tai että heidän moraalista kapasiteettiaan kyseenalaistetaan.

Diskurssianalyysi ja Normatiiviset Kehykset Diskurssianalyysin perusteella näyttää siltä, että monissa kolumneissa miehet nähdään ryhmänä, joka tarvitsee ohjausta ja uudelleenkasvatusta. Kolumneissa esiintyy toistuvasti kehotuksia miesten muuttumiseen: "miehen on tunnistettava sisäistetty valta-asemansa", "miesten on opeteltava uutta maskuliinisuutta" tai "miehet eivät voi enää paeta vastuuta". Tällainen normatiivinen puhetapa voi viitata ideologiseen tavoitteeseen muokata mieskuvaa tietynlaiseen malliin. Samalla se voi vieraannuttaa osaa mieslukijoista, jotka eivät koe kuuluvansa esitettyyn kuvaukseen.

Kolumnien Vastaanotto ja Yleisöreaktiot Lukijakommentit, sosiaalisen median keskustelut ja jopa vastakolumnit osoittavat, että osa yleisöstä kokee mieskuvan yksipuolistamisen ongelmalliseksi. Kommenttien joukossa toistuu huoli siitä, että miesten kollektiivinen syyllistäminen voi lisätä vastakkainasettelua ja vaikeuttaa rakentavaa keskustelua tasa-arvosta. Toisaalta osa lukijoista puolustaa kolumneja ja näkee ne tarpeellisina peileinä patriarkaalisten rakenteiden purkamiseksi. X:ssä (ent. Twitter) esiintyi useita ketjuja, joissa miehet toivat esiin kokemuksiaan leimatuksi tulemisesta sekä vastakolumneja, jotka pyrkivät laajentamaan keskustelua mieskuvasta monipuolisemmaksi.

Raportti: Yksityiskohtainen Katsaus Ylen Kolumneihin 2018–2025 Tämän analyysin perustana on hakuja Ylen verkkosivustolta (Yle.fi), joissa käytettiin avainsanoja kuten "toksinen maskuliinisuus", "miehet aiheuttavat ongelmia", "miesten valtaongelma" ja "miehet yhteiskunnan taakkana". Tulokset suodatettiin kolumneihin, joiden sisällöt analysoitiin sisältöanalyysin ja diskurssilähtöisen tarkastelun avulla. Kohteena oli sekä eksplisiittinen kielenkäyttö että rivien välistä välittyvä sukupuolikuvasto.

Taulukko: Esiintymiset ja Esimerkit

Avainsana	Esiintymät	Esimerkki
Toksinen maskuliinisuus	5	"Toksinen maskuliinisuus ylläpitää väkivaltaa yhteiskunnassa."
Miehet aiheuttavat ongelmia	3	"Miehet ovat useimpien sosiaalisten ongelmien juurisyy."
Miesten valtaongelma	2	"Miesten valta on este tasa-arvolle."
Miehet yhteiskunnan taakkana	1	"Miehet ovat yhteiskunnan taakka, joka hidastaa edistystä."
Miehet syyllisiä	4	"Miehet ovat syyllisiä sukupuolittuneeseen epätasa-arvoon."
Miesvihamielisyys	0	Ei esiintynyt.

Johtopäätökset ja Jatkokysymykset Ylen kolumnisisällöt vuosilta 2018–2025 osoittavat, että sukupuolittunutta kielenkäyttöä miehistä esiintyy erityisesti kriittisissä yhteiskunnallisissa kolumneissa. Analyysi osoittaa, että jotkut kolumnistit painottavat mieskuvaa, jossa miehet nähdään negatiivisten rakenteiden ylläpitäjinä. Vaikka osa kolumneista voi tarjota rakentavaa kritiikkiä, niissä esiintyvä kollektiivinen leimaavuus ja vastakkainasettelun korostuminen voivat heikentää yhteiskunnallisen keskustelun tasapuolisuutta. Jatkotutkimus voisi syventää tarkastelua mm. vertailemalla Ylen kolumneja muiden mediatalojen tuotantoon tai analysoimalla, millaisia vaikutuksia kolumneilla on nuorten miesten mediakuvakokemuksiin sekä osallisuuteen yhteiskunnallisessa keskustelussa.