Ideologiseen peliteoriaan pohjautuva radikalisaatiomalli

Jos peliteoria olisi ideologia, sen radikalisaatiomalli voisi rakentua peliteorian perusperiaatteiden – kuten strategisen päätöksenteon, kannustimien optimoinnin ja tasapainojen hakemisen – ympärille. Koska peliteoria itsessään on neutraali analyysityökalu, ideologisessa kontekstissa se voisi radikalisoitua ajatukseen, että kaikki inhimillinen toiminta tulisi perustua peliteoreettisiin optimointeihin ja rationaalisiin strategioihin ilman tunteita, moraalia tai yhteiskunnallisia normeja.

Seuraavassa tarkastellaan peliteoreettisen ideologian radikalisaatiomallia McCauleyn ja Moskalenkon radikalisaatiopyramidin pohjalta.

1. Laaja kannatuspohja (Sympatia peliteoreettiselle ajattelulle)

  • Tässä vaiheessa yksilöt omaksuvat peliteoreettisia näkökulmia ja arvostavat niiden käyttökelpoisuutta päätöksenteossa.
  • Tyypillisiä näkemyksiä:
    • "Ihmisten käyttäytyminen voidaan mallintaa strategisina päätöksinä."
    • "Rationaalisuus ja optimoidut strategiat johtavat parempiin lopputuloksiin."
    • "Win-win-strategiat ovat yhteiskunnan kehittymisen avain."
  • Käytännön esimerkkejä:
    • Oppii ja soveltaa peliteoriaa liiketoimintaan, politiikkaan ja arkisiin tilanteisiin.
    • Kannattaa poliittisia päätöksiä, jotka maksimoivat yhteiskunnan kokonaishyödyn.
    • Osallistuu keskusteluihin siitä, miten peliteoreettiset mallit voivat parantaa yhteiskuntaa.

2. Aktivismi ja ideologinen sitoutuminen

  • Tässä vaiheessa yksilöt alkavat uskoa, että peliteoria ei ole vain analyysityökalu, vaan myös eettinen ja poliittinen ohjenuora.
  • Peliteorian kannattajat pyrkivät edistämään rationaalisuuteen ja optimointiin perustuvaa yhteiskuntaa, jossa päätökset tehdään puhtaasti kannustimien ja strategioiden perusteella.
  • Tyypillisiä näkemyksiä:
    • "Kaikki yhteiskunnalliset ongelmat voidaan ratkaista peliteorian avulla."
    • "Ihmiset toimivat lopulta vain oman etunsa mukaisesti – moraali on illuusio."
    • "Markkinatalouden tai politiikan ongelmat johtuvat huonosta kannustinrakenteesta."
  • Käytännön esimerkkejä:
    • Kannattaa libertaristista tai teknokraattista hallintoa, joka perustuu insentiiveihin eikä moraalisiin arvoihin.
    • Puhuu vahvasti rationaalisuuden ja matemaattisen optimoinnin puolesta päätöksenteossa.
    • Kriittinen intuitiivista tai tunteisiin perustuvaa päätöksentekoa kohtaan.

3. Radikaali peliteoreettinen ajattelu

  • Tässä vaiheessa yksilöt alkavat nähdä kaiken inhimillisen toiminnan peliteoreettisena ongelmana ja hylkäävät normatiiviset arvot, kuten solidaarisuuden, empatiakyvyn tai moraalisen vastuullisuuden.
  • Tyypillisiä näkemyksiä:
    • "Moraali, ihmisoikeudet ja tunteet ovat vain esteitä optimaalisten ratkaisujen löytämiselle."
    • "Politiikan pitäisi perustua puhtaasti Nash-tasapainojen ja optimaalisten strategioiden löytämiseen."
    • "Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demokratia eivät ole tehokkaita – niiden sijaan tarvitaan mekanismeja, jotka maksimoivat kokonaisvaikutuksen."
  • Käytännön esimerkkejä:
    • Kannattaa palkkio-rangaistus-järjestelmiä kaikilla elämänalueilla, esim. yhteiskunnalliset valvontajärjestelmät (samanlaisia kuin Kiinan sosiaalinen luottoluokitus).
    • Hylkää kaiken altruistisen käyttäytymisen ja uskoo, että yhteiskunta toimii parhaiten, kun kaikki optimoivat oman hyötynsä.
    • Voi kannattaa sosiopoliittisia järjestelmiä, joissa yksilöt toimivat vain taloudellisten kannustimien pohjalta ilman tunteisiin tai arvoihin perustuvaa sääntelyä.

4. Äärimmäinen peliteoreettinen radikalismi (Strateginen transhumanismi, tekoälyvallankumous)

  • Tässä vaiheessa yksilöt eivät enää usko inhimilliseen päätöksentekoon lainkaan, vaan pitävät tekoälyä ja matemaattista optimointia parempina hallintomekanismeina.
  • Tyypillisiä näkemyksiä:
    • "Ihmisten päätöksenteko on liian heikkoa – koneet ja algoritmit pitäisi asettaa hallitsemaan taloutta ja yhteiskuntaa."
    • "Demokratia ja inhimillinen päätöksenteko on liian tunteellista ja epärationaalista."
    • "Valtion ja talouden tulisi perustua täysin peliteoreettisiin optimointeihin ilman inhimillistä tunteellisuutta."
  • Käytännön esimerkkejä:
    • Kehittää tekoälyhallintoa, joka optimoi päätöksenteon inhimillisten päättäjien sijaan.
    • Kannattaa puhdasta algoritmista hallintoa, jossa inhimillinen päätöksenteko minimoidaan.
    • Ei hyväksy mitään sääliin, empatiaan tai moraaliin perustuvaa politiikkaa.
    • Voi kannattaa radikaaleja ihmiskokeita tai transhumanismia, jossa ihmisiä muokataan geneettisesti tai kognitiivisesti maksimoimaan heidän rationaalisuutensa.

Radikalisaation psykologiset mekanismit peliteoreettisessa ajattelussa

  1. Kognitiivinen sulkeutuneisuus: Vain peliteoreettinen ajattelu nähdään "rationaalisena", ja kaikki tunteisiin tai moraaliin perustuva ajattelu torjutaan.
  2. Me vastaan he -ajattelu: "Tunteelliset ja moraalisesti ajattelevat ihmiset" nähdään tehottomina ja estävät optimaalisen järjestelmän syntymisen.
  3. Utopismi ja teknokraattinen ylemmyydentunto: Uskotaan, että yhteiskunta voi kehittyä vain täysin rationaaliseen päätöksentekoon perustuen.
  4. Transhumanistinen ratkaisu: Ihmisten epärationaalisuutta pidetään suurimpana ongelmana, ja sen vuoksi tekoäly tai geenimuokkaus voi olla tarpeen.

Johtopäätös

Peliteorian radikalisoituminen voisi edetä seuraavasti:

  1. Maltillinen peliteoreettinen ajattelu: Sovelletaan peliteoriaa yhteiskunnallisten ja taloudellisten päätösten ymmärtämiseen.
  2. Ideologinen peliteoreettisuus: Uskotaan, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat voidaan ratkaista peliteorian avulla.
  3. Radikaali peliteoreettisuus: Hylätään moraali, tunteet ja ihmisoikeudet, koska ne estävät optimaalisia ratkaisuja.
  4. Peliteoreettinen transhumanismi: Ihmiskunta siirretään koneiden hallintaan tai optimoidaan teknologian avulla.

Vaikka peliteoria itsessään ei ole ideologia, sen soveltaminen ilman kriittistä ajattelua voi johtaa kylmään teknokraattiseen ajatteluun, jossa inhimillisyys, tunteet ja eettiset arvot hylätään täysin.

Haluatko syventää jotakin vaihetta, tai soveltaa tätä johonkin käytännön kontekstiin?

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää