Julkisen sektorin yritys- ja asuntomarkkinaomistukset: Vakauden takaaja vai pääoman kierron este?
Suomessa valtiolla ja kunnilla on merkittävä omistajuus yrityksissä ja asuntomarkkinoilla. Tätä julkisen sektorin laajaa roolia pidetään usein taloudellisen vakauden lähteenä, sillä sen nähdään turvaavan markkinoiden toiminnan ja estävän äkillisiä häiriöitä. Kuitenkin julkinen omistajuus voi myös hidastaa pääoman kiertoa, vähentää kilpailua ja johtaa tehottomuuteen, mikä pitkällä aikavälillä heikentää talouskasvua. Tässä analyysissä tarkastellaan, miten valtion ja kuntien laajat omistukset vaikuttavat talouden toimintaan, ja miksi julkinen kontrolli ei välttämättä ole paras tapa edistää markkinoiden kestävyyttä.
1. Julkisen omistuksen perustelut ja ongelmat
Valtion ja kuntien yritysomistuksia sekä asuntomarkkinoihin liittyviä varantoja perustellaan usein seuraavilla argumenteilla:
- Vakauttava vaikutus: Julkisen sektorin nähdään toimivan puskurina talouskriiseissä, estäen yksityisen sektorin äkillisiä romahduksia.
- Markkinapuutteiden korjaaminen: Julkinen sektori voi omistaa yrityksiä tai kiinteistöjä tilanteissa, joissa yksityinen sektori ei ole halukas toimimaan.
- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Julkinen omistus mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja palveluiden tarjoamisen kansalaisille.
Vaikka nämä argumentit voivat olla lyhyellä aikavälillä perusteltuja, ne jättävät huomiotta laajemmat taloudelliset vaikutukset. Laaja julkinen omistus voi estää markkinoiden dynaamisuutta ja johtaa tilanteeseen, jossa talouden kasvu hidastuu, innovaatio kärsii ja resurssit eivät allokoidu tehokkaasti.
2. Pääoman kierron hidastuminen julkisessa omistuksessa
Pääoman kierto tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti resurssit liikkuvat taloudessa ja siirtyvät korkeamman tuottavuuden kohteisiin. Julkinen omistus voi hidastaa tätä kiertoa seuraavilla tavoilla:
a) Kiinteistövarallisuuden sitominen epätuottaviin kohteisiin
- Monet kunnat omistavat suuria määriä asuntoja ja toimitiloja, joiden käyttö ei ole optimaalista. Kiinteistöt eivät tuota riittävästi kassavirtaa, mutta niiden ylläpitoon sidotaan merkittäviä resursseja.
- Julkinen omistus voi estää asuntojen ja toimitilojen markkinaehtoista kehittymistä, mikä heikentää pääoman kohdentumista tehokkaasti.
b) Julkisesti omistetut yritykset eivät ole altistuneita markkinadynamiikalle
- Valtion ja kuntien omistamat yritykset eivät aina ole tehokkaita, koska niillä ei ole samaa tarvetta reagoida kilpailupaineisiin kuin yksityisillä yrityksillä.
- Julkiset yritykset saattavat ylläpitää kannattamattomia liiketoimintoja, koska niiden ensisijainen tavoite ei ole voiton maksimointi, vaan esimerkiksi työllisyyden ylläpito.
c) Julkinen omistus vähentää yrityskauppoja ja investointien joustavuutta
- Yksityinen sektori kierrättää yrityksiä ja pääomia markkinaehtoisesti – jos yritys ei ole kannattava, se myydään tai sulautetaan kannattavampaan kokonaisuuteen. Julkisesti omistetut yritykset eivät kuitenkaan yleensä noudata tätä logiikkaa, vaan ne pysyvät valtion tai kunnan omistuksessa, vaikka niiden taloudellinen tehokkuus olisi heikko.
- Tämä vähentää markkinoiden uudistumista ja estää pääoman siirtymisen tehokkaimpiin käyttökohteisiin.
3. Kilpailun estäminen ja markkinoiden vääristymät
Julkinen omistus voi myös vähentää kilpailua ja luoda epäterveitä markkinarakenteita, joissa yksityiset toimijat joutuvat alisteiseen asemaan.
a) Kuntien omistamat vuokra-asunnot ja markkinoiden vääristymä
- Kunnalliset vuokra-asunnot tarjoavat usein markkinahintoja alhaisempia vuokria, mikä voi aiheuttaa vääristymiä yksityisille vuokranantajille. Tämä heikentää kannustimia yksityiselle sektorille rakentaa uusia vuokra-asuntoja, koska kilpailu ei ole reilua.
- Koska kunnallisten asuntojen vuokria ei aina säädetä markkinaehtoisesti, ne voivat myös johtaa tehottomaan resurssien kohdentamiseen: asunnot eivät välttämättä päädy niitä eniten tarvitseville, vaan niille, jotka sattuvat täyttämään kunnan kriteerit.
b) Julkisesti omistetut yritykset voivat syrjäyttää yksityistä kilpailua
- Kunnalliset energiayhtiöt, vesilaitokset ja muut infrastruktuuriyritykset voivat saada etulyöntiaseman suhteessa yksityisiin toimijoihin, koska ne voivat käyttää verovaroja toimintansa tukemiseen.
- Tämä tekee yksityisten yritysten markkinoille pääsystä vaikeampaa, mikä vähentää kilpailua ja hidastaa innovaatioita.
c) Julkinen kilpailu yksityisiä palveluntarjoajia vastaan
- Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa, julkinen sektori ei kilpaile yksityisten toimijoiden kanssa samoilla ehdoilla. Julkisesti rahoitetut palvelut voivat hinnoitella itsensä keinotekoisen alas, koska ne saavat tukea verovaroista.
- Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yksityiset palveluntarjoajat eivät voi kilpailla, ja kuluttajilla on vähemmän valinnanvaraa palveluiden suhteen.
4. Ratkaisuvaihtoehdot: Miten pääoman kiertoa ja kilpailua voisi edistää?
Julkisen sektorin omistuksen haittoja voidaan vähentää seuraavilla keinoilla:
a) Kuntien ja valtion omistusten kriittinen arviointi
- Kuntien ja valtion tulisi systemaattisesti arvioida omistuksiaan ja luopua niistä, jotka eivät ole strategisesti tärkeitä tai eivät tuota riittävää taloudellista hyötyä.
- Esimerkiksi kunnallisten vuokra-asuntojen ja yritysten myyminen yksityiselle sektorille voisi lisätä markkinoiden tehokkuutta ja parantaa pääoman kiertoa.
b) Julkisten yhtiöiden kilpailuneutraliteetin varmistaminen
- Julkisesti omistettujen yritysten tulisi toimia samoilla ehdoilla kuin yksityiset yritykset ilman valtion tai kuntien tarjoamia piilotukia.
- Tämä voisi tapahtua esimerkiksi lisäämällä kilpailutuksia ja rajoittamalla kuntien harjoittamaa liiketoimintaa sektoreille, joilla yksityinen tarjonta on riittämätöntä.
c) Markkinaehtoisempi asuntopolitiikka
- Kunnallisten vuokra-asuntojen määrää voitaisiin vähentää ja keskittää ne aidosti vähävaraisille, jotta ne eivät vääristäisi laajempia asuntomarkkinoita.
- Kiinteistöjen myynti yksityisille toimijoille lisäisi markkinoiden likviditeettiä ja pääoman kiertoa.
5. Johtopäätökset
Vaikka valtion ja kuntien laajaa omistusta yrityksissä ja asuntomarkkinoilla perustellaan vakauden takaajana, todellisuudessa se hidastaa pääoman kiertoa ja estää kilpailua. Julkinen sektori sitoo resursseja tehottomiin kohteisiin, mikä vähentää talouden joustavuutta ja innovaatioita. Pääoman tehokkaampi allokointi, kilpailuneutraliteetin lisääminen ja markkinaehtoisempi julkinen sektori voisivat vauhdittaa Suomen talouskasvua ja parantaa palveluiden laatua.
Kommentit
Lähetä kommentti