Kulttuurisen kriminologian näkemys islamista

Kulttuurinen kriminologia keskittyy rikollisuuden ja kulttuurin väliseen suhteeseen, tarkastellen, miten identiteetti, symbolit, normit ja valtasuhteet vaikuttavat rikolliseen käyttäytymiseen ja sosiaaliseen kontrolliin. Kun sovellamme kulttuurista kriminologiaa islamin tarkasteluun, voimme analysoida seuraavia teemoja:

1. Normit ja rikollisuuden määrittely

Islamilaiseen kulttuuriin liittyy vahva normatiivinen järjestelmä, jossa uskonnolliset säännöt (šaria) määrittelevät, mikä on hyväksyttävää ja mikä rikollista. Kulttuurinen kriminologia korostaa, että rikollisuuden määrittely ei ole universaalia vaan kulttuurisidonnaista. Islamilaisessa kontekstissa esimerkiksi jumalanpilkka, aviorikos tai homoseksuaalisuus voivat olla rangaistavia rikoksia, kun taas länsimaissa ne nähdään yksilön oikeuksiin liittyvinä kysymyksinä.

2. Symboliikka ja rikollisuuden oikeuttaminen

Islamilaiset yhteiskunnat käyttävät uskonnollisia symboleja oikeuttaakseen tiettyjä kontrollin muotoja. Esimerkiksi hijabin tai burkan käyttö voi olla sekä kulttuurisen identiteetin symboli että tapa kontrolloida naisten käyttäytymistä. Samoin jihadistiset ryhmät käyttävät uskonnollista symboliikkaa legitimoidakseen väkivaltaista toimintaa, mikä on esimerkki kulttuurisesta merkityksenannosta rikollisuudelle.

3. Rituaalit ja rikollinen toiminta

Kulttuurinen kriminologia tarkastelee, kuinka rituaalit ja yhteisölliset käytännöt voivat liittyä rikollisuuteen. Islamilaisissa yhteiskunnissa esimerkiksi julkiset rangaistukset, kuten ruoskiminen tai kivitys, voivat toimia rituaaleina, jotka vahvistavat yhteisön moraalista järjestystä ja pelotetta. Vastaavasti kunniaväkivalta voi liittyä rituaaliseen kunnian palauttamiseen perheessä tai suvussa.

4. Valtahierarkiat ja marginalisoituminen

Kulttuurinen kriminologia tutkii, miten valtasuhteet vaikuttavat rikollisuuteen. Islamilaisissa yhteiskunnissa valta voi jakautua sukupuolen, uskonnon ja etnisyyden perusteella, mikä vaikuttaa rikollisuuden esiintymiseen ja oikeusjärjestelmän toimintatapaan. Esimerkiksi naiset, vähemmistöuskontojen edustajat ja toisinajattelijat voivat kohdata uskonnollisesti perusteltua syrjintää tai väkivaltaa, joka oikeutetaan kulttuurisilla ja uskonnollisilla normeilla.

5. Islamin ja länsimaisen rikollisuuden kohtaaminen

Kulttuurinen kriminologia tarkastelee myös, miten eri kulttuurit reagoivat rikollisuuteen. Monissa länsimaissa islamilaisista yhteisöistä lähtöisin olevat maahanmuuttajat voivat kohdata syrjintää, mikä voi johtaa yhteisön sisäiseen radikalisoitumiseen tai rikollisuuteen. Joissain tapauksissa islamistinen ideologia voi tarjota sekä selityksen että oikeutuksen rikolliselle toiminnalle, kuten terroriteoille.

6. Media ja moraalipaniikki

Kulttuurinen kriminologia analysoi, miten media ja julkinen diskurssi vaikuttavat rikollisuuden määrittelyyn. Islam liittyy usein länsimaisessa mediassa rikollisuuteen, terrorismiin ja yhteiskunnallisiin konflikteihin, mikä voi luoda moraalipaniikin ilmiöitä. Tämä voi puolestaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin toimiin, kuten lainsäädäntöön ja maahanmuuttopolitiikkaan.

Johtopäätös

Islamia voidaan tarkastella kulttuurisen kriminologian kautta monin tavoin, erityisesti sen normien, symboliikan ja rikollisuuden oikeuttamisen näkökulmasta. Tämä analyysi auttaa ymmärtämään, miten islam liittyy sosiaaliseen kontrolliin, rikollisuuden kulttuuriseen muotoutumiseen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin sekä islamilaisissa että länsimaisissa konteksteissa.