Markkinamekanismin sivuuttaminen tieteellisessä tutkimuksessa

 

📌 1. Tieteellisen rahoituksen riippuvuus poliittisista päättäjistä

Valtaosa akateemisesta tutkimuksesta Suomessa ja EU:ssa on julkisesti rahoitettua. Tämä tarkoittaa, että:

  • Tutkimusstrategioita ohjaa poliittinen agenda, ei kysyntä tutkimuksen hyödyllisyydelle markkinoilla.

  • Poliittiset tavoitteet, kuten "sosiaalinen oikeudenmukaisuus", "vihreä siirtymä" tai "yhteiskunnallinen vaikuttavuus", toimivat rahoituksen jakamisen perusteina.

👉 Tämä kannustaa tutkijoita mukautumaan hallitsevaan poliittis-moraaliseen viitekehykseen, ei markkinaehtoiseen hyötyajatteluun.

📌 2. Akateeminen kulttuuri, jossa yritysyhteistyö leimataan

Monilla tieteenaloilla (erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä) vallitsee:

  • Epäsuhta suhtautuminen elinkeinoelämään: markkinatalous mielletään kyseenalaiseksi tai jopa hyväksikäyttäväksi.

  • Yritysyhteistyötä halveksitaan – nähdään, että "oikea" tiede on puhdasta, riippumatonta ja kriittistä järjestelmää kohtaan.

👉 Tämä johtaa siihen, että markkinamekanismit sivuutetaan joko ideologisesti tai varmuuden vuoksi – pelätään leimautumista ”uusliberalistiseksi” tai "kapitalistien asiamieheksi".

📌 3. Hyvesignalointi ja strategiset painopisteet

Rahoittajat (kuten Suomen Akatemia, Business Finland, EU:n Horisontti-ohjelmat) ohjaavat hakemuksia mm. seuraavin reunaehdoin:

  • Pitää osoittaa sukupuolivaikutukset

  • Pitää linkittää tutkimus kestävään kehitykseen

  • Pitää osoittaa vaikuttavuutta poliittisesti hyväksytyissä teemoissa

📌 Näissä ei kysytä: “Onko tämä tutkimus hyödyllinen kuluttajalle tai yritykselle?” vaan: “Onko tämä tutkimus yhteiskunnallisesti ’hyveellinen’?”

👉 Tämä sulkee pois markkinamekanismien tutkimisen ilman ideologista kehystystä.

📌 4. Julkinen sektori määrittelee, mikä on ongelma

Kun tutkimus on alisteinen poliittisesti määritellyille ongelmanasetteluilla, markkinamekanismi ei usein edes pääse pöydälle:

  • Jos julkinen sektori näkee asumisen kallistumisen ongelmana, ratkaisuiksi tarjotaan sääntelyä, tukia, kaavoitusohjausta.

  • Markkinapohjaiset ratkaisut, kuten vapautettu tonttitarjonta tai kilpailun lisääminen rakentamisessa, jäävät tutkimatta tai marginalisoidaan.

👉 Tulos: tutkimus tukee usein valtion puuttumista, ei vapautta.

📌 5. Tutkijoiden rahoituslogiikka ohjaa valintoja

Tutkijat optimoivat oman urakehityksensä kannalta rationaalisesti. Koska:

  • Rahoitushakemuksissa vaaditaan yhteensopivuutta poliittisiin tavoitteisiin,

  • Tutkimusaiheet haetaan niistä kehyksistä, joihin saa rahoitusta.

👉 Markkinamekanismeja ei tutkita, koska niiden korostaminen ei paranna tutkijan mahdollisuuksia saada jatkorahoitusta.

📌 Yhteenveto: Miksi markkinat unohdetaan?

TekijäVaikutus
Julkinen rahoitusSuosii poliittisia painotuksia
Akateeminen ilmapiiriMarkkinavastaisuus on normatiivista
Rahoittajien ehdotOhjaavat pois markkinaehtoisista näkökulmista
Politiikkalähtöinen ongelmanasetteluSulkee pois markkinaratkaisut
UrakannusteetPalkitsevat normatiivisen yhteiskuntavaikuttamisen

Tulos: Markkinamekanismi ei ole tieteellisen keskustelun ytimessä, koska se ei tuo rahoitusta, asemaa eikä sosiaalista hyväksyntää akateemisessa järjestelmässä. Tämä vääristää tutkimuksen suuntaa ja syrjäyttää tehokkaat taloudelliset näkökulmat, joita tarvittaisiin esimerkiksi julkisen sektorin tehostamiseen, yrittäjyyden tukemiseen tai sääntelyn vaikutusten arviointiin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää