Nämä teoriat ennustavat parhaiten ideologisesti motivoitunutta väkivaltaa
Ideologisesti motivoituneita rikoksia, kuten terrorismia, viharikoksia ja poliittisesti motivoitua väkivaltaa, voidaan ennustaa useiden psykologisten ja sosiaalipsykologisten teorioiden avulla. Alla on keskeisiä teorioita, jotka selittävät, miksi ihmiset sitoutuvat väkivaltaisiin ideologisiin tekoihin.
1. Radikalisaatiomallit
A. McCauleyn ja Moskalenkon "Pyramidi-malli"
- Keskeinen ajatus: Radikalisoituminen etenee vaiheittain, ja vain pieni osa ihmisistä, jotka omaksuvat radikaaleja ajatuksia, siirtyy lopulta väkivaltaan.
- Rakenne:
- Laaja kannatuspohja: Passiivinen hyväksyntä ideologialle.
- Aktivistit: Ideologiaan sitoutuneet, mutta ei-väkivaltaiset toimijat.
- Radikaalit: Valmiita hyväksymään väkivallan osana ideologiaa.
- Terroristit tai ääriväkivaltaiset toimijat: Toteuttavat väkivallantekoja.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Kun yksilöt siirtyvät pyramidissa ylöspäin, heidän todennäköisyytensä osallistua väkivaltaan kasvaa.
B. "Mikä tekee terroristin?" - Marc Sageman
- Keskeinen ajatus: Radikalisaatio ei yleensä tapahdu yksinäisyyden vaan sosiaalisten verkostojen kautta.
- Sosiaalinen ryhmädynamiikka on avainasemassa: radikaalit ideat leviävät ystäväpiirien ja perheen kautta.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Terrorismiin ajautuvat usein ne, joilla on vahva ryhmäsitoutuminen ja kokemus siitä, että heidän ryhmäänsä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.
2. Kognitiiviset ja psykologiset teoriat
A. Kognitiivinen sulkeutuneisuus (Need for Closure, Arie Kruglanski)
- Keskeinen ajatus: Ihmiset, joilla on korkea tarve selkeisiin ja ehdottomiin vastauksiin, voivat ajautua ideologiseen dogmaattisuuteen.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Ihmiset, jotka eivät siedä epävarmuutta, ovat alttiimpia liittymään ryhmiin, jotka tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin (esim. "vihollinen on tuhottava").
B. Mustavalkoinen moraali (Sacred Values Theory, Scott Atran & Jeremy Ginges)
- Keskeinen ajatus: Kun tietyistä arvoista tulee pyhiä (eli ne ovat ehdottomia ja kyseenalaistamattomia), ihmiset voivat hyväksyä jopa kuoleman niiden puolesta.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Ideologisesti motivoidut rikokset, kuten uskonnollinen terrorismi tai poliittiset salamurhat, voivat juontua siitä, että rikoksentekijä pitää omaa asiaansa absoluuttisesti oikeana.
C. Fundamentaalinen attribuutiovirhe
- Keskeinen ajatus: Ihmiset selittävät toisten käyttäytymisen sisäisillä ominaisuuksilla eikä ulkoisilla tekijöillä.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Radikaalit ideologiat voivat vahvistaa tätä virhettä, mikä johtaa vastustajien epäinhimillistämiseen ja väkivallan oikeuttamiseen.
3. Sosiaalipsykologiset teoriat
A. Sosiaalisen identiteetin teoria (Henri Tajfel & John Turner)
- Keskeinen ajatus: Ihmisillä on luonnollinen taipumus jakaa itsensä "meihin" ja "heihin".
- Sovellus rikosten ennustamiseen:
- Ideologisesti motivoidut rikokset liittyvät usein viholliskuvien rakentamiseen.
- Mitä voimakkaampi ryhmäidentiteetti, sitä suurempi riski on nähdä toiset "uhkana", joka oikeuttaa väkivallan.
B. Ryhmäajattelu (Groupthink, Irving Janis)
- Keskeinen ajatus: Ryhmäpaine voi estää kriittistä ajattelua ja johtaa äärimmäisiin päätöksiin.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Terroristisolut ja radikaalit ryhmät voivat kehittää suljetun ajattelumallin, jossa väkivalta nähdään ainoana ratkaisuna.
C. Dehumanisaatio ja moraalinen irrottautuminen (Albert Bandura)
- Keskeinen ajatus: Ihmiset voivat moraalisesti oikeuttaa väkivallan poistamalla uhriltaan inhimillisyyden (esim. kutsumalla vastustajia "tuholaisiksi" tai "epäihmisiksi").
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Ideologisesti motivoidut rikokset perustuvat usein siihen, että vastustaja nähdään epäinhimillisenä, mikä oikeuttaa väkivallan.
4. Motivaatio ja taloudelliset teoriat
A. Frustraatio-aggressio -hypoteesi (Dollard, Doob, Miller & Mowrer)
- Keskeinen ajatus: Kun ihmiset kokevat turhautumista ilman vaihtoehtoista ulospääsyä, aggressio voi purkautua väkivaltaisina tekoina.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Sosiaalisesti ja taloudellisesti syrjäytyneet yksilöt voivat ajautua ideologisiin rikoksiin, jos he kokevat, ettei heillä ole muita mahdollisuuksia.
B. Sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden teoria (Relative Deprivation, Ted Gurr)
- Keskeinen ajatus: Ihmiset reagoivat radikalisoitumalla, jos he kokevat, että heidän asemaansa yhteiskunnassa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti suhteessa muihin.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Monilla terroristiryhmillä ja poliittisilla ääriliikkeillä on jäsenistössään henkilöitä, jotka kokevat yhteiskunnan syrjivän heitä.
5. Yhteiskunnalliset ja poliittiset selitysmallit
A. Anomian teoria (Émile Durkheim & Robert Merton)
- Keskeinen ajatus: Kun yhteiskunnalliset normit rapautuvat ja yksilöt kokevat merkityksettömyyttä, he voivat hakea turvaa ääriliikkeistä.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Terroristijärjestöt ja ääriryhmät voivat tarjota merkityksen ja tarkoituksen tunteen, erityisesti nuorille, jotka kokevat syrjäytymistä.
B. Poliittisen epävarmuuden ja kriisin malli (Crenshaw)
- Keskeinen ajatus: Ideologisesti motivoitu väkivalta lisääntyy erityisesti yhteiskunnallisen kriisin ja poliittisen epävarmuuden aikana.
- Sovellus rikosten ennustamiseen: Vallankumoukselliset ryhmät ja terroristijärjestöt aktivoituvat poliittisessa kaaoksessa.
Yhteenveto: Mitkä teoriat ennustavat parhaiten ideologisia rikoksia?
- Radikalisaatiomallit (McCauley & Moskalenko, Sageman) – Selittävät, miten ihmiset siirtyvät ideologisesta ajattelusta väkivaltaan.
- Sosiaalisen identiteetin teoria (Tajfel) – Korostaa, miten "me vastaan he" -ajattelu voi johtaa viharikoksiin.
- Moraalinen irrottautuminen ja dehumanisaatio (Bandura) – Selittää, miksi väkivalta voidaan nähdä oikeutettuna.
- Kognitiivinen sulkeutuneisuus ja mustavalkoinen moraali (Kruglanski, Atran) – Ennustavat, miksi jotkut pitävät ideologiaansa ehdottoman oikeana.
- Sosiaaliset ja taloudelliset teoriat (Gurr, Durkheim) – Selittävät, miksi syrjäytyminen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajavat radikalisaatioon.
Kommentit
Lähetä kommentti