Tällainen on villapaitaekonomisti
Jaksossa "Villapaitaekonomistitalous", joka julkaistiin Sami Miettisen Neuvottelija-YouTube-kanavalla, käsiteltiin talousajattelua, jossa teoreettiset oletukset ja ideologiset käsitykset ohittavat reaalimaailman transaktionaaliset mekanismit. Kognitiivisen psykologian käsittein tätä ilmiötä voi tarkastella monesta näkökulmasta, kuten vahvistusharhan, illusorisen korrelaation ja staattisen ajattelumallin kautta. Jaksossa esiintynyt termi "villapaitaekonomisti" viittaa taloustieteelliseen ajattelutapaan, joka perustuu vanhentuneisiin tai yksipuolisiin teorioihin ilman syvällistä ymmärrystä markkinoiden dynaamisesta toiminnasta.
Kognitiivisen psykologian käsittein tätä voisi kuvata seuraavasti:
1. Vahvistusharha (Confirmation Bias)
Villapaitaekonomisti näyttää suosivan talousmalleja, jotka tukevat hänen aiempia uskomuksiaan, ja jättää huomiotta reaalimaailman transaktiotasolla ilmeneviä vaikutuksia. Hän esimerkiksi saattaa uskoa, että korkea progressiivinen verotus ei vaikuta yksilöiden käyttäytymiseen, koska hän on tottunut lukemaan tutkimuksia, jotka tukevat tätä käsitystä, ja jättää huomiotta vastakkaisen datan.
🔹 Esimerkki: Hän saattaa pitää kiinni ajatuksesta, että perintövero ei vaikuta investointeihin tai pääoman liikkumiseen, koska "tutkimukset eivät löydä merkittäviä kasvuvaikutuksia", vaikka käytännön havainnot osoittavat, että varakkaat perheet siirtävät omaisuuttaan ulkomaille.
2. Illusorinen korrelaatio (Illusory Correlation)
Villapaitaekonomisti havaitsee yhteyksiä ilmiöiden välillä, vaikka syy-seuraussuhde ei ole todellinen. Hän saattaa esimerkiksi väittää, että matalat tuloerot johtavat automaattisesti korkeaan talouskasvuun, vaikka yhteys voisi johtua muista tekijöistä, kuten instituutioiden laadusta.
🔹 Esimerkki: Hän saattaa pitää kiinni käsityksestä, että julkisen sektorin kasvu tarkoittaa aina parantunutta hyvinvointia, vaikka julkinen sektori voi myös paisua tehottomasti ilman, että palvelut paranevat.
3. Systeemin 1 -ajattelu (Dual Process Theory, Kahneman)
Villapaitaekonomistin ajattelua voi kuvata Daniel Kahnemanin "systeemin 1" -ajatteluksi, jossa nojaudutaan intuitiivisiin, nopeasti hahmotettaviin ja ideologisesti värittyneisiin malleihin ilman syvällistä analyyttistä pohdintaa.
🔹 Esimerkki: Hän saattaa vastustaa perintöveron poistamista, koska hänen intuitionsa sanoo, että veron poistaminen suosii rikkaita – ilman, että hän analysoi dynaamisia vaikutuksia, kuten yritysten jatkuvuutta ja investointien lisääntymistä.
4. Kognitiivinen dissonanssi (Cognitive Dissonance)
Villapaitaekonomistille voi syntyä kognitiivista dissonanssia, jos todellisuus ei vastaa hänen uskomuksiaan. Koska hänen ideologiansa ohjaa häntä uskomaan esimerkiksi, että korkea verotus ja vahva valtio edistävät talouskasvua, hän saattaa torjua tiedon, joka osoittaa päinvastaista.
🔹 Esimerkki: Jos hänelle esitetään dataa, joka osoittaa, että Ruotsin talouskasvu kiihtyi perintöveron poistamisen jälkeen, hän saattaa sivuuttaa tiedon tai keksiä uusia perusteita, miksi tämä ei hänen mielestään pidä paikkaansa.
5. Fundamentaalinen attribuutiovirhe (Fundamental Attribution Error)
Villapaitaekonomisti saattaa tulkita ilmiöitä yksilöiden käyttäytymiseen liittyvillä sisäisillä tekijöillä ja jättää huomiotta rakenteelliset tai taloudelliset syyt. Esimerkiksi, jos yrittäjät siirtävät yrityksiään ulkomaille verotuksen vuoksi, hän voi tulkita tämän "ahneutena" eikä esimerkiksi markkinoiden ja kannustimien luonnollisena toimintana.
🔹 Esimerkki: Hän voi ajatella, että yritysjohtajat, jotka vastustavat progressiivista verotusta, ovat vain "itsekkäitä" eivätkä huomioi, että korkea verotus voi tehdä yrityksen toiminnasta vähemmän kannattavaa ja johtaa irtisanomisiin.
6. Staattinen ajattelumalli vs. dynaaminen ajattelu
Villapaitaekonomisti näyttää edustavan staattista ajattelumallia, jossa taloudellisia muutoksia tarkastellaan kuin ne eivät vaikuttaisi yksilöiden käyttäytymiseen. Dynaamisessa ajattelussa sen sijaan huomioitaisiin, miten ihmiset reagoivat veropolitiikkaan ja miten tämä vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä.
🔹 Esimerkki: Hän voi uskoa, että verojen korottaminen lisää valtion verotuloja, koska hän ei ota huomioon, että korkeat verot voivat vähentää työntekoa, investointeja ja yritysten toimintaa, mikä pitkällä aikavälillä pienentää veropohjaa.
Johtopäätös
Villapaitaekonomisti edustaa talousajattelua, joka pohjautuu vahvistusharhaan, illusoriseen korrelaatioon, staattiseen analyysiin ja intuitiivisiin uskomuksiin ilman, että huomioidaan markkinoiden ja yksilöiden käyttäytymisen dynaamisia vaikutuksia. Kognitiivisen psykologian näkökulmasta hänen ajattelunsa on alttiina ideologiselle lukkiutumiselle, kognitiiviselle dissonanssille ja fundamentaalisille attribuutiovirheille, mikä vaikeuttaa objektiivista talouspoliittista päätöksentekoa.
Villapaitaekonomistin vastakohtana voisi pitää "transaktionaalista ekonomistia", joka analysoi päätöksiä käyttäytymistaloustieteen ja dynaamisen markkinareaktion kautta, eikä vain staattisen ja ideologisesti värittyneen verotuksellisen tasa-arvon näkökulmasta.
Kommentit
Lähetä kommentti