Turun budjetti: menoja ydintehtävien ulkopuolella
Turun kaupungin talousarviossa on useita menokohteita, jotka eivät suoraan liity kuntien lakisääteisiin peruspalveluihin. Alla on koottu konkreettisia esimerkkejä Turun menoista kulttuuriin, urheiluun, kunnallisiin liiketoimiin sekä eräisiin hankkeisiin, joita on kritisoitu talousliberaalista näkökulmasta. Mukana on myös euromääriä luotettavista lähteistä.
Kulttuuri- ja urheilutuet peruspalveluiden ulkopuolella
Laajat kulttuuriavustukset: Turun kaupunki myöntää huomattavia avustuksia kulttuuri- ja taidetoimijoille, vaikka kulttuuritoiminta ei ole samalla tavalla lakisääteistä kuin vaikkapa peruskoulu. Esimerkiksi vuodelle 2025 Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunta jakoi yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa erilaisiin kulttuuriavustuksiin ja taideapurahoihin
. Tukea saavat mm. paikalliset teatterit, festivaalit, museot ja taideyhteisöt.Kaupunginteatterin rahoitus: Turun Kaupunginteatteri on kaupungin 100% omistama osakeyhtiö, jonka toiminta rahoitetaan pitkälti julkisilla varoilla
. Kaupunginteatteri saa vuosittain merkittävän toimintatuen Turulta – vuoden 2024 talousarvioon oli varattu 6,623 miljoonan euron avustus teatterille. Teatterin ylläpito ja tuotannot eivät kuulu kuntien pakollisiin ydintehtäviin, mutta Turku on päättänyt panostaa ammattiteatterin toimintaan huomattavalla summalla. Lisäksi teatterirakennukseen tehtiin vuosina 2015–2017 peruskorjaus ja laajennus, jonka kustannusarvio oli noin 45 miljoonaa euroa – investointi, jota on perusteltu kulttuurihistoriallisilla arvoilla, vaikka summa on suuri vapaaehtoiselle kulttuuripalvelulle.Urheilu- ja liikuntaseurojen tuet: Myös urheilu kuuluu aloihin, joita kaupunki tukee yli lakisääteisen minimin. Turun liikuntalautakunta myöntää vuosittain avustuksia paikallisille urheiluseuroille ja liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Esimerkiksi vuoden 2024 keväällä lautakunta jakoi noin 604 000 euroa toiminta-avustuksina 127 urheiluseuralle, ja vuoden aikana kokonaistuki seuroille nousi lähelle 1,2 miljoonaa euroa
. Tällaiset tuet auttavat seuroja ylläpitämään harrastustoimintaa, mutta eivät perustu kunnille säädettyyn velvoitteeseen. Kaupunki myös ylläpitää liikuntapaikkoja ja stadioneita (kuten Veritas-stadionia ja urheiluhalleja) sekä tukee suuria urheilutapahtumia, mikä kasvattaa urheilumenojen osuutta budjetissa.Kunnan liiketoiminta ja yhtiöomistukset
Laaja konserniyhteisöjen verkosto: Turun kaupunki harjoittaa liiketoimintaa erilaisten yhtiöiden kautta, mikä ei suoranaisesti kuulu kunnan pakollisiin perustehtäviin. Turku-konserniin kuuluu noin 70 tytäryhteisöä – yhtiöitä, joissa kaupungilla on määräysvalta
. Näiden kautta kaupunki omistaa ja pyörittää monenlaista liiketoimintaa: energia- ja vesihuoltoa, satamatoimintaa, joukkoliikennettä, kiinteistöyhtiöitä, asuntoyhtiöitä sekä kulttuuri- ja koulutuslaitoksia.Esimerkki: Energiayhtiö Turku Energia on kokonaan Turun kaupungin omistama osakeyhtiö
. Sähkön ja kaukolämmön jakelu eivät ole kunnan ydintehtäviä lakisääteisesti, mutta historiallisista syistä kaupunki omistaa energiayhtiön, joka tuottaa palveluja kaupunkilaisille ja tuloja kaupungille. Vaikka Turku Energia on usein voitollinen, talousliberaalista näkökulmasta on keskusteltu, pitäisikö kunnan myydä tällaisia yhtiöitä ja keskittyä vain pakollisiin palveluihin.Tappiolliset liikelaitokset: Kaikki kaupungin omistamat yhtiöt eivät ole voitollisia. Esimerkiksi Turun infrastruktuuri- ja ympäristöpalveluja tuottava Kuntec Oy (kaupungin 100% omistama yhtiö) on kärsinyt kannattavuusongelmista. Vuonna 2020 Kuntec-konsernin liikevaihto jäi 19,2 miljoonaan euroon (tavoitteen ollessa 28,1 M€), ja yhtiö teki 1,8 miljoonaa euroa tappiota kyseiseltä tilikaudelta
. Tämä merkitsee, että kaupunki joutuu kattamaan tappiota omistajana, vaikka kyseessä on markkinaehtoinen liiketoimi joka ei periaatteessa kuulu kunnan ydintehtäviin. Talousliberaalit kriitikot katsovatkin, että kaupungin ei pitäisi pyörittää tappiollista yritystoimintaa veronmaksajien kustannuksella.Muita omistuksia: Turulla on myös muita merkittäviä omistuksia, kuten Turun Satama Oy (satamayhtiö), Turun Kaupunkiliikenne Oy (joukkoliikennekaluston hallinnointi, mm. valmistautuminen raitiotiehen), TVT Asunnot Oy (vuokra-asuntoyhtiö) sekä osakkuuksia erilaisissa kehitysyhtiöissä (esim. Turun Teknologiakiinteistöt, josta Turku omistaa ~38 %
). Nämä omistukset sitovat kaupungin pääomaa. Vaikka ne voivat edistää kaupungin elinvoimaa, ne eivät ole suoraan lakisääteisiä palveluita, vaan strategisia valintoja. Omistajapolitiikassaan Turku on linjannut periaatteet näiden yhtiöiden omistamiseen ja omistajaohjaukseen, mutta ajoittain on herännyt keskustelua, pitäisikö kaupungin myydä osa omistuksistaan (esimerkiksi kiinteistö- tai infra-yhtiöitä) ja käyttää varat velkojen lyhentämiseen tai peruspalveluihin.Kiistanalaiset investoinnit ja hankkeet
Logomon silta - kallis kävelysilta: Yksi Turun näkyvimmistä kiistellyistä hankkeista on ollut Logomon kävelysilta rautatien yli. Silta on sinänsä osa kaupungin infrastruktuuria, mutta sen mittavat kustannukset ovat herättäneet kritiikkiä. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 5 miljoonaa euroa, mutta toistuvien viivästysten ja rakenteen muutosten myötä hinta paisui moninkertaiseksi
. Syyskuussa 2021 sillan kokonaiskustannukseksi arvioitiin jo yli 21 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä Suomen kalleimman kevyen liikenteen sillan. Talousliberaalista näkökulmasta on kysytty, oliko näin kallis investointi perusteltu ei-välttämättömään kohteeseen – etenkin kun kyse on kävelysillasta, jonka hyöty on rajattu suhteessa hintaan. Siltaprojektia on kutsuttu jopa “siltafarssiksi” paikallismediassa, ja se on muodostunut esimerkiksi hankkeesta, jossa kaupunkisuunnittelun visio ja talouden realiteetit törmäsivät.Kakolan funikulaari - mäkihissi turistien iloksi: Toinen paljon huomiota saanut hanke on Kakolanmäen funikulaari, eli rinnehissi, joka avattiin 2019. Funikulaarin tarkoitus on kuljettaa ihmisiä Kakolanmäen huipulle (missä sijaitsee entinen vankila-alue ja uusia asuintaloja) ilmaiseksi osana kaupunkiliikennettä. Tämä ei ole kaupungille pakollinen palvelu, vaan enemmänkin imagollinen liikennehanke. Funikulaarin kustannukset kuitenkin karkasivat alkuperäisestä arviosta. Alun perin hankkeen piti maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa, mutta lopulta asemarakennuksineen ja oheistöineen projekti maksoi noin 5,6 miljoonaa euroa – yli kaksinkertaisesti ennakoituun nähden
. Lisäksi laite kärsi toistuvista käyttökatkoista ja teknisistä ongelmista, mikä johti julkiseen pilkaan. Moni on arvostellut, että verovaroja käytettiin runsaasti hankkeeseen, joka ei ollut välttämätön ja jonka hyöty jäi kyseenalaiseksi lähinnä turistihuviksi.Raitiotie-suunnitelma: Turku on valmistellut uutta raitiotietä, mikä on jakanut mielipiteitä talouden näkökulmasta. Joukkoliikenne sinänsä kuuluu kunnan peruspalveluihin, mutta raitiotieinvestointi on erittäin kallis verrattuna esimerkiksi busseihin. Vuonna 2023 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaan raitiotien ensimmäinen vaihe (linjaverkko) maksaisi arviolta 344 miljoonaa euroa, ja siihen tarvittavat vaunut vielä 42 miljoonaa euroa
. Valtio on luvannut osallistua kustannuksiin 30% osuudella, mikä jättää kaupungille yhä satojen miljoonien investoinnin. Talousliberaalit kriitikot ovat epäilleet, onko raitiotie järkevä hanke Turulle vai tuleeko siitä uusi “musta aukko” kaupungin talouteen. Päätöstä rakentamisesta ei ole vielä tehty (tekee valtuusto arviolta 2025 lopulla), mutta valmisteluun on jo käytetty huomattavia summia suunnitteluyhtiön perustamisesta alkaen. Raitiotieyhtiö (Turun Raitiotie Oy) on perustettu 100% kaupungin omistamana suunnittelua varten, mikä itsessään on esimerkki liiketoimintamaisesta hankkeesta ennen kuin palvelu edes on olemassa.Muita esimerkkejä: Turun kaupunki on investoinut myös muun muassa kauppatorin ympäristöön ja keskustan kehittämiseen tavoilla, joita kaikki eivät pidä välttämättöminä. Esimerkiksi Turun Kauppatorin uudistus toteutettiin toriparkki-hankkeen yhteydessä. Vaikka pysäköintilaitos rahoitettiin pääosin yksityisesti, kaupunki käytti huomattavasti rahaa torialueen pinnan ja infrastruktuurin uudistamiseen. Tori sai mm. uudet suuret infopaviljongit (“jättitötteröt”), joiden hinnaksi on arvioitu jopa noin 100 000 € kappaleelta
. Tällaiset kaupunkikuvaa kohentavat investoinnit eivät ole lakisääteisiä, ja niiden hyödyistä vs. kustannuksista on käyty julkista keskustelua. Samoin Turku on panostanut tapahtumiin kuten Tall Ships Races -purjelaivatapahtuman isännöintiin useita kertoja – tuoden matkailijoita kaupunkiin, mutta myös aiheuttaen satojen tuhansien eurojen järjestelykulut kaupungille. Näitä menoeriä on perusteltu kaupungin vetovoiman lisäämisellä, mutta kriitikot huomauttavat, ettei niiden voida katsoa kuuluvan kunnan ydintehtäviin kuten terveydenhuoltoon tai opetukseen.Muut ei-lakisääteiset menokohteet
Kaupunki-imago ja matkailu: Turku käyttää rahaa myös kaupunkimarkkinointiin, edustukseen ja kansainvälisiin projekteihin. Esimerkiksi kaupungin matkailunedistämiseen, markkinointikampanjoihin ja ystävyyskaupunkitoimintaan budjetoidaan vuosittain rahaa, vaikkei näitä voida pitää välttämättöminä menoina. Nämä summat ovat yksittäin pienempiä kuin yllä mainitut hankkeet, mutta kokonaisuutena muodostavat huomattavan erän. Turku on osallistunut EU-hankkeisiin ja -verkostoihin, rahoittanut Smart City -kokeiluja ja esimerkiksi Merikeskus Forum Marinumin sekä muiden vetonaulojen toimintaa avustuksilla. Kaikki nämä ovat vapaaehtoisia menoja kaupungille.
Elinvoimahankkeet ja yritystuet: Kaupunki rahoittaa myös elinkeino- ja innovaatiohankkeita, joita ei lailla edellytetä. Turun seudun yrityspalveluihin, start-up-yhteisöjen tukemiseen (esim. Turku Science Parkin toiminta) ja kampuskehitykseen on ohjattu kaupungin varoja. Turku omistaa osan Teknologiakiinteistöistä, jotka rakentavat uusia toimitiloja yrityksille Kupittaalla
. Nämä investoinnit on tarkoitettu luomaan työpaikkoja ja verotuloja epäsuorasti, mutta nekin sitovat kaupungin rahoja ei-pakollisiin kohteisiin. Talousliberaalit ovat esittäneet kysymyksiä, pitäisikö kaupungin antaa markkinoiden hoitaa yritystoiminnan kehitys enemmän itse ja keskittää julkiset varat peruspalveluihin.Yhteenveto: Turun kaupungin budjetissa on siis merkittäviä menoja, jotka ylittävät lakisääteisten tehtävien vaatimukset. Kulttuuri- ja urheilutukien miljoonat, kaupungin laaja yritysomistus (joskus tappiollinenkin), sekä korkean profiilin investoinnit (kuten kalliit sillat ja erikoiset hissit) kuvaavat sitä, miten kaupunki ottaa roolia monilla elämänalueilla. Näitä menoja on perusteltu kaupungin vetovoiman, asukkaiden hyvinvoinnin ja pitkän tähtäimen kehityksen nimissä. Kriittisestä, talousliberaalista näkökulmasta ne kuitenkin näyttäytyvät kohteina, joista voisi karsia ja säästää, koska ne eivät ole välttämättömiä kunnallisia peruspalveluja. Kunnan päätöksenteossa punnitaankin jatkuvasti, mikä kuuluu kunnan rooliin ja mikä ei – Turun tapausesimerkit konkretisoivat tätä keskustelua euroineen.
Lähteet:
- Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan uutinen 27.2.2025 kulttuurituista
- Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan esityslistan liite (Turun Kaupunginteatteri Oy:n avustus 2024)
- Turun kaupungin liikuntalautakunnan tiedote 2024 urheiluseuratukien jaosta
- Turun kaupungin verkkosivu: Turku-konsernin yhtiöt ja yhteisöt; Turku Energia -esittely
- Turun konsernijaoston pöytäkirja 2021 (Kuntec Oy tilinpäätös)
- Wikipedia: Logomon silta (kustannusten nousu)
- Rakennuslehti & media: Logomon sillan lisärahoitus ja budjetin nelinkertaistuminen
- Moottori.fi: Kakolan funikulaarin kustannukset (tuplaantuminen 5,6 M€:oon)
- Wikipedia: Turun raitiotie (kustannusarvio 344 M€ + kalusto 42 M€)
- Turun kaupunginvaltuuston pöytäkirjat ja päätökset (raitiotieyhtiön perustaminen)
- Uusi Suomi/Puheenvuoro: blogikirjoitus Turun kauppatorin infopaviljongeista (kriittinen arvio kustannuksista)
Kommentit
Lähetä kommentti