Turvallisuushakuisuus Suomen Akatemiassa

Kun rahoitusorganisaatiot – kuten Suomen Akatemia – korostavat “turvalliseksi” koettuja hankkeita, taustalla vaikuttaa usein useita tiedostettuja tai tiedostamattomia vinoumia ja heuristiikkoja (kognitiivisia pikapäätelmiä), jotka ohjaavat päätöksentekoa pois riskialttiista tai uudenlaisista hankkeista. Näitä ovat esimerkiksi:

  1. Menettämisen välttelyn (loss aversion) heuristiikka

    • Päätöksentekijät kokevat useimmiten “häviön” rahoittaa huonosti onnistuva projekti psykologisesti raskaammaksi kuin “voitot”, joita riskillä voidaan saavuttaa. Niinpä varmemmin onnistuvaksi koetut, “turvalliset” hankkeet menevät herkästi riskipitoisempien ideoiden edelle.

  2. Konservatiivinen vinouma

    • Arviointipaneeli tai -raati painottaa enemmän aiempaa hyväksi koettua tai valtavirtaista tutkimuslinjaa. Uuden, tuntemattoman tai monialaisen lähestymistavan riskejä korostetaan, vaikka niissä voisi olla suurempikin tieteellinen potentiaali tai vaikuttavuus.

  3. Halo-ilmiö (halo effect)

    • Jos hakijalla tai tutkimusryhmällä on jo vahva maine (esim. nimekäs professori, korkean profiilin julkaisuja), tätä menestystä pidetään “takuuvarmana” laadun takeena. Tämä voi ohjata huomiota pois itse tutkimusideasta: rahoitusta myönnetään, koska tiimi tai instituutio on jo tunnettu, mikä ohittaa kriittisen arvioinnin siitä, voisiko jokin vähemmän tunnettu hakija tarjota yhtä hyvän tai paremman tutkimussuunnitelman.

  4. Matthew-efekti

    • “Menestyvä menestyy lisää.” Rahoitus kasautuu henkilöille, tutkimusryhmille tai yliopistoille, joilla on jo positiivinen rahoitushistoria ja vakiintunut verkosto. Tämä tuntuu “turvalliselta” ratkaisulta: jos sama tiimi on tuottanut aiemminkin laadukasta tutkimusta, sen oletetaan tekevän niin jatkossakin, jolloin riskin koetaan pienenevän.

  5. Saatavuusheuristiikka (availability heuristic)

    • Päätöksentekijöillä ja arvioijilla on luontainen taipumus arvioida asian todennäköisyyksiä ja tärkeyksiä sen perusteella, miten helposti esimerkkejä tai tietoa on muistettavissa. Tunnetuilla tutkimusaloilla tai -ryhmillä on enemmän julkaisuja, näkyvyyttä ja aiempia esimerkkejä menestyksestä, joten nämä nousevat “helpommin mieleen” ja koetaan varmempina kohteina rahoitukselle.

  6. Ankkurointi (anchoring)

    • Yksittäinen korkea numeerinen arvio, tunnetun asiantuntijan lausunto tai vahva arvovaltainen tukikirje voi toimia “ankkurina”, johon paneelin mielipiteet helposti lukittuvat. Jos alussa syntyy käsitys “erinomaisesta hakijasta”, siihen verrataan kaikkea muuta informaatiota, ja korkeaa mielipidettä on psykologisesti vaikeampi muuttaa riskin suuntaan.

  7. Bandwagon- eli laumaefekti

    • Arviointipaneelin sisällä saatetaan yksinkertaisesti seurata johtavaa näkemystä: kun jokin hakemus on “turvalliseksi” leimattu ja saa positiivista puhetta, muut asiantuntijat alkavat tukea sitä. Riskikkäitä ehdotuksia puolustavia ääniä on vähemmän, joten lopputulos on konsensus jo “tutut” projektit rahoitetaan.

  8. Konformisuus ja vertaispaine

    • Korkea kilpailu ja vertaisarviointipaneelien pyrkimys konsensukseen (tai ainakin kompromissiin) voivat johtaa siihen, että arvioijat eivät halua “erottua joukosta” kannattamalla selvästi totutusta poikkeavaa ja epävarmaa ehdotusta. Turvallinen, jo hyväksi kehuttu idea saa vähemmän vastustusta.

Mitä tämä aiheuttaa?

  • Rahoitus kohdentuu toistuvasti hankkeille, joiden arvioidaan olevan “vähäriskisiä”, joilla on vahva CV-tausta, ja jotka usein jatkavat aiempia, tunnustettuja tutkimuslinjoja.
  • Uudet, monitieteiset tai muuten tuntemattomammilla alueilla toimivat tutkimusideat voivat jäädä varjoon, vaikka niissä olisi pitkässä juoksussa merkittävä uudistumisen tai läpimurron potentiaali.
  • Suuri kilpailu korostaa entisestään varman valinnan houkuttelevuutta: kun tutkimusrahoitusta on jaossa vain rajatusti, menetykset epäonnistuneista projekteista koetaan painaviksi.

Yhteenvetona “turvalliseksi” koettujen hankkeiden suosiminen on yhdistelmä erilaisia kognitiivisia oikoteitä (heuristiikkoja) ja vinoumia. Ne kaikki lisäävät painetta valita ennestään tunnettuja tekijöitä, pysytellä tutuilla tieteellisillä poluilla ja jättää riskialttiit, mutta mahdollisesti erittäin innovatiiviset ideat kilpailun häviäjiksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää