Vasemmistolainen dehumanisaatio

Dehumanisaatio eli epäinhimillistäminen tarkoittaa prosessia, jossa vastustajat tai ulkoryhmät esitetään vähemmän inhimillisinä, jolloin heidän oikeuksiaan tai kärsimystään ei nähdä yhtä tärkeänä. Vasemmistolaisessa ajattelussa dehumanisaatio voi ilmetä eri tavoin riippuen kontekstista ja poliittisesta tilanteesta. Alla on joitakin esimerkkejä ja mekanismeja siitä, miten dehumanisaatio voi näkyä vasemmistolaisessa retoriikassa ja toiminnassa.


1. Ideologisten vastustajien epäinhimillistäminen

  • Miten ilmenee? Oikeistolaisia, konservatiiveja tai kapitalisteja voidaan kuvata "ahneina", "sydämettöminä", "epäinhimillisinä riistäjinä".
  • Esimerkki: Suuryritysten omistajia tai rikkaita voidaan esittää loiseläjinä tai verenimijöinä, mikä voi oikeuttaa kovia keinoja heitä vastaan.
  • Riskit: Tämä voi johtaa esimerkiksi hyväksynnän lisääntymiseen väkivaltaisille mielenosoituksille tai hyökkäyksille kapitalistista järjestelmää tukevia tahoja kohtaan.

2. "Bourgeoisien" tai "porvarien" demonisointi

  • Miten ilmenee? Marxistisessa perinteessä porvaristoa pidetään luokkavihollisena, joka on moraalisesti rappeutunut ja jonka intressit ovat täysin vastakkaiset työläisille.
  • Esimerkki: Historiallisesti esimerkiksi Neuvostoliitossa ja Mao-Kiinassa porvarit ja maanomistajat nähtiin niin epäinhimillisinä, että heidän joukkotuhoaan pidettiin perusteltuna.
  • Nykyajan muoto? Suomessa tämä voi näkyä esimerkiksi yritysjohtajiin ja poliittiseen eliittiin kohdistuvana vihapuheena, jossa heidät kuvataan "ahneiksi loisiksi" tai "väärintekijöiksi", joita vastaan mikä tahansa keino on oikeutettu.

3. "Fasistin" leimaaminen eri mieltä oleville

  • Miten ilmenee? Joissakin vasemmistolaisissa piireissä poliittiset vastustajat voidaan leimata fasisteiksi tai natseiksi riippumatta siitä, tukevatko he oikeasti autoritaarisia arvoja.
  • Esimerkki: Jos joku esittää kritiikkiä esimerkiksi monikulttuurisuuspolitiikkaa kohtaan, häntä voidaan leimata "äärioikeistolaiseksi" tai "fasismin normalisoijaksi".
  • Riskit: Kun vastustaja määritellään "fasistiksi", se voi oikeuttaa hänen marginalisoimisensa, sensurointinsa tai jopa fyysisen hyökkäyksen häntä vastaan (koska "fasismia vastaan kaikki keinot ovat sallittuja").

4. "Valkoisten miesten" tai muiden etnisten ryhmien epäinhimillistäminen

  • Miten ilmenee? Joissakin vasemmistolaisissa liikkeissä voi esiintyä retoriikkaa, jossa esimerkiksi "valkoisia miehiä" pidetään yksiselitteisesti sortajina, jotka eivät voi kokea syrjintää tai kärsimystä.
  • Esimerkki: Lausumat kuten "valkoiset miehet ovat roskasakkia" tai "kaikki valkoiset ovat etuoikeutettuja sortajia" voivat rakentaa käsitystä, jossa ihmiset määritellään pelkästään ryhmänsä perusteella ja heiltä kielletään yksilöllisyys.
  • Riskit: Tämä voi johtaa epäinhimillistävään narratiiviin, jossa tiettyjen ihmisryhmien kärsimys sivuutetaan tai heitä pidetään lähtökohtaisesti moraalisesti alempiarvoisina.

5. Oikeiston tukijoiden esittäminen "harhaanjohdettuina" tai "typerinä"

  • Miten ilmenee? Oikeistopopulismin ja konservatiivisten arvojen kannattajia voidaan kuvata "tietämättöminä", "pelokkaina", "typerinä lampaina", joita heidän johtajansa manipuloivat.
  • Esimerkki: "Työläiset äänestävät omaa etuaan vastaan" -narratiivi sisältää oletuksen, että työläiset eivät kykene ymmärtämään poliittisia kysymyksiä ja tekevät "vääränlaisia" päätöksiä.
  • Riskit: Tämä voi johtaa ylimielisyyteen, jossa toisinajattelijoiden argumentit ohitetaan heidän oletetun tietämättömyytensä perusteella.

6. Historiallisten viholliskuvien toistaminen

  • Miten ilmenee? Vasemmiston piirissä voi esiintyä narratiiveja, joissa nykyajan poliittisia vastustajia verrataan 1900-luvun totalitaarisiin liikkeisiin, kuten fasisteihin tai kolonialisteihin.
  • Esimerkki: Nykyajan oikeistopopulistit rinnastetaan suoraan natsi-Saksaan, vaikka heidän ideologiansa eroaisivat huomattavasti historiallisista esikuvistaan.
  • Riskit: Kun vastustajaa pidetään "uudelleensyntyneenä Hitlerinä", häntä vastaan voidaan katsoa oikeutetuksi käyttää jopa äärimmäisiä keinoja.

7. Oikeuttaminen väkivaltaan tai aggressiiviseen toimintaan

  • Miten ilmenee? Vasemmistolaisissa liikkeissä voi esiintyä retoriikkaa, jossa poliittisten vastustajien kohtelu kovin ottein nähdään oikeutettuna, koska he edustavat epäinhimillistä järjestelmää.
  • Esimerkki: Äärivasemmistolainen väkivalta (esim. Antifan hyökkäykset oikeistolaisia vastaan) voidaan perustella sillä, että "fasistit eivät ansaitse ihmisoikeuksia."
  • Riskit: Tämä johtaa kierteeseen, jossa poliittinen väkivalta oikeutetaan sen perusteella, että vastustaja ei ole "oikea" ihminen tai ei ansaitse tasa-arvoista kohtelua.

Yhteenveto

Dehumanisaatio vasemmistolaisessa ajattelussa voi ilmetä seuraavilla tavoilla:

  1. Oikeiston epäinhimillistäminen – konservatiiveja, kapitalisteja ja porvaristoa voidaan kuvata moraalisesti pahoina tai "loisina."
  2. Fasismin laajentaminen – vastustajia voidaan leimata fasisteiksi, jolloin heihin voidaan kohdistaa kovia toimia.
  3. Ryhmäsidonnainen epäinhimillistäminen – esimerkiksi valkoisia miehiä tai muita "etuoikeutettuja" ryhmiä voidaan pitää lähtökohtaisesti syyllisinä.
  4. Älyllinen ylemmyydentunto – eri mieltä olevia voidaan pitää "typerinä" tai "harhaanjohdettuina", jolloin heidän näkemyksiään ei tarvitse ottaa vakavasti.
  5. Väkivallan oikeuttaminen – jos vastustajat nähdään epäinhimillisinä, heidän kohteluaan kovin ottein voidaan pitää hyväksyttävänä.

Dehumanisaatio ei ole vasemmistolle yksinomainen ilmiö – sitä esiintyy kaikissa poliittisissa leireissä, kun ideologia muuttuu dogmaattiseksi ja vastustajat nähdään uhkana, joka pitää eliminoida. Kriittinen ajattelu ja vastapuolen argumenttien reilu arviointi ovat keinoja ehkäistä dehumanisoivaa ajattelua.

Kommentit

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan