Analyysi perussuomalaisten vaalitappion syistä

Perussuomalaisten vaalitappio paikallisvaaleissa on monisyinen ja siihen vaikuttavat useat toisiinsa nivoutuvat tekijät. Analyysi perustuu keskusteluun, jossa kansanedustaja Onni Rostila sekä Tere Sammalahti sekä keskustelun vetäjät avaavat tappiota monesta kulmasta.

1. Alhainen äänestysaktiivisuus Perussuomalaisten ydinäänestäjät jäivät kotiin, vaikka eduskuntavaalikannatus oli tuoreessa gallupissa vahva. Eduskuntavaaleissa saatu kannatus ei realisoitunut paikallisvaaleissa. Syyksi nostettiin osittain protestimieliala hallituksen politiikkaa kohtaan, vaikka puolue on itse hallituksessa.

2. Ehdokasasettelun heikkous Perussuomalaiset menettivät n. 2000 ehdokasta verrattuna edellisiin vaaleihin. Ehdokkaiden vähentyminen vaikeutti kenttätyötä ja heikensi puolueen kykyä aktivoida äänestäjiä.

3. Viestinnällinen epäonnistuminen saavutuksista Hallituksessa on saatu läpi perussuomalaisten ydinteemoja, erityisesti maahanmuuttopolitiikassa. Näitä onnistumisia ei kuitenkaan osattu viestiä riittävän tehokkaasti, ja osa kannattajista saattoi kokea, että asiat ovat "nyt hoidossa", eikä äänestäminen tuntunut tarpeelliselta.

4. Talouspolitiikan pettymykset Kentältä nousi palautetta siitä, että talouspolitiikan linjaukset, erityisesti leikkaukset ja veronkorotukset, aiheuttivat tyytymättömyyttä. Vaikka perussuomalaiset ovat perinteisesti verokriittisiä, moni pettyi siihen, mihin leikkaukset lopulta kohdistuivat, erityisesti pienituloisten palveluihin.

5. Mediailmapiiri ja vasemmistolainen narratiivi
   Media keskittyi vahvasti yksilötasolla esitettyihin kielteisiin leikkausvaikutuksiin (esim. asumistuki), missä nimenomaan vasemmistolainen propagandistinen narratiivi pääsi valloilleen. Vaalikeskusteluista muodostui pitkälti vasemmiston agendaa palvelevia, ja tätä ei perussuomalaiset onnistuneet riittävästi haastamaan.

6. Vaalien teemat epäedullisia perussuomalaisille Paikallisvaalit käytiin teemoista, jotka eivät ole perussuomalaisten vahvinta aluetta: sote-palvelut, kuntaverot, kulttuurituet. Sen sijaan puolue profiloituu valtakunnallisissa teemoissa kuten maahanmuutto, EU-politiikka ja kansallinen kulttuuritaistelu, jotka ovat vähemmän relevantteja kuntavaaleissa.

7. Demografinen muutos ja ulkomaalaisten äänioikeus Merkittävä tekijä oli myös ulkomaalaisten äänioikeuden kasvu: vaalipiireissä oli jopa 150 000 uutta ulkomaalaista äänestäjää, erityisesti Etelä-Suomessa. Vasemmistopuolueet kampanjoivat aktiivisesti näiden äänestäjien keskuudessa, mikä väistämättä suosi heitä.

8. Vasemmistohegemonian rakenteellinen etu Vasemmisto pystyy tarjoamaan houkuttelevia lupauksia velkarahalla ilman, että vastuullinen talouskeskustelu toteutuu. Vasemmisto myy utopiaa: lupauksia huolettomasta arjesta ja kaikille kaikkea. Oikeistolla on rooli vastuullisena sopeuttajana, joka kantaa vaalikampanjoissa "paskavyöryn" niskaansa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että perussuomalaiset kärsivät useiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Puolueen tulee kriittisesti tarkastella omaa viestintään ja erityisesti ehdokasasetteluaan sekä mobilisointikykyään, mikäli se haluaa tulevaisuudessa välttää vastaavat tappiot. Ulkoisista tekijöistä huolimatta ensisijainen vastuu on peilissä.