Työväenluokka imagona versus todellinen työväenluokka
Työväenluokkaisuus imagona
Työväenluokkaisuus imagona tarkoittaa sitä, että henkilö tai poliittinen liike rakentaa kertomuksen omasta yhteydestään "tavalliseen kansaan" – erityisesti niihin, jotka tekevät suorittavaa tai matalapalkkaista työtä.
Imagoon kuuluu usein:
-
Pukeutuminen ja puhetapa, joka viestii rentoutta ja ”ei-eliittisyyttä”.
-
Symbolien käyttö (esim. kansanomaiset harrastukset kuten jalkapallo tai saunominen).
-
Retorinen painotus eriarvoisuuden vastustamiseen ja "pienen ihmisen" puolustamiseen.
-
Kritiikkiä kohdistetaan "eliitteihin", "suurituloisiin" tai "järjestelmän hyötyjiin".
Tärkeää on huomata, että tämä voi olla täysin irti henkilön todellisesta asemasta, tulotasosta ja elämäntavasta. Se on poliittista asemoitumista.
Todellinen työväenluokka
Jos määritellään työväenluokka sosiologisesti eikä pelkästään mielikuvien perusteella, siihen kuuluu:
-
Ammatillinen asema: fyysistä tai rutiininomaista työtä tekevät palkansaajat (esim. rakennustyöntekijät, siivoojat, bussinkuljettajat).
-
Taloudellinen asema: usein keskimääräistä alempi tulotaso ja rajalliset mahdollisuudet vaurastumiseen.
-
Autonomian puute työssä: vähän päätösvaltaa työn sisällöstä tai työajoista.
-
Sosiaalinen pääoma: verkostot, kulttuuripääoma ja vaikutusvalta ovat rajalliset verrattuna keskiluokkaan tai eliittiin.
Työväenluokka ei automaattisesti tarkoita poliittisesti vasemmistolaista. Monilla työväenluokkaisilla äänestäjillä on talousliberaaleja, konservatiivisia tai esimerkiksi maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä. (→ Vasemmistolainen narratiivi on, että työväki olisi automaattisesti vasemmistolainen. Tämä ei pidä paikkaansa.)
Ero imagon ja todellisen työväenluokan välillä
| Ominaisuus | Työväenluokka imagona | Todellinen työväenluokka |
|---|---|---|
| Tulotaso | Usein korkea (poliitikko, julkisuuden henkilö) | Matala tai keskitasoinen |
| Työn luonne | Ei fyysistä tai suorittavaa työtä | Fyysistä, suorittavaa, rutiininomaista |
| Päätösvalta työssä | Korkea (ministeri, päättäjä) | Vähäinen |
| Sosiaalinen verkosto | Laaja ja vaikutusvaltainen | Rajallinen |
| Käyttötarkoitus | Poliittinen identiteettityökalu | Elämän realiteetti |
Yhteenveto
Työväenluokkaisuus imagona on taktinen keino rakentaa yhteyttä suureen äänestäjäjoukkoon. Se vetoaa tunteisiin – kokemukseen epäoikeudenmukaisuudesta ja vieraantumisesta eliittivallasta.
Todellinen työväenluokka sen sijaan määrittyy sosiaalis-taloudellisen aseman perusteella, eikä sillä ole mitään velvollisuutta asettua tietyn puolueen tai ideologian taakse.
Talousliberaalisti katsottuna työväenluokkaisuuden korostaminen imagollisena aseena peittää alleen yksilönvastuun ja mahdollisuuden nousta omilla ansioilla.
Kommentit
Lähetä kommentti