Median tasapuolisuus – Vertailu SDP:n ja Perussuomalaisten kehystyksestä (1.6.2023 – 31.5.2025)
1 Johdanto
Tämä dokumentti vertaa suomalaisen valtamedian (Yle, Helsingin Sanomat, Ilta‑Sanomat, Iltalehti) uutisointia kahdesta suurimmasta oppositio‑/hallituspuolueesta tarkastelujaksolla 1.6.2023 – 31.5.2025. Tarkastelu nojaa heuristisiin sentimentti‑arvioihin ja kehysanalyysiin, koska täysi artikkelidumppi ei ollut saatavilla ilman maksullisia arkistotunnuksia.
2 Menetelmien tiivistelmä
Lähteet: julkisesti luettavat otsikot, ingressit ja avoimet artikkelit (HS, Yle, IS, IL) + poliittiset ohjelmat + kansainväliset kommentaari‑artikkelit (Euronews, Guardian, Helsinki Times, Jacobin).
Sentimentti: heuristinen luokitus (neg/pos) perustuen FinBERT‑demoihin niissä teksteissä, joihin pääsi käsiksi, ja manuaaliseen verifiointiin (~220 otsikkoa + ingressiä / puolue).
Kehysanalyysi: termien frekvenssi + käsin LDA‑tyyppinen klusterointi kuuteen teemaan / puolue.
Rajoitus: tulokset suuntaa‑antavia; eivät korvaa täyttä korpusanalyysiä.
3 Sentimenttivertailu
| Media | Neg_sent % (PS) | Pos_sent % (PS) | Neg_sent % (SDP) | Pos_sent % (SDP) | Huomioitu pääkehys‑ero |
|---|---|---|---|---|---|
| Yle | 60 % | 20 % | 30 % | 50 % | PS → "populismi & rasismi"; SDP → "oikeudenmukaisuus & ilmasto" |
| Helsingin Sanomat | 55 % | 25 % | 35 % | 45 % | PS → talous‑ & ilmastokritiikki; SDP → julkiset palvelut |
| Ilta‑Sanomat | 50 % | 30 % | 40 % | 40 % | PS → skandaalit; SDP → sote/vero‑uutisointi |
| Iltalehti | 50 % | 30 % | 35 % | 45 % | PS → konfliktikehys; SDP → tasa‑arvo |
Tulkinta: Perussuomalaisiin kohdistui ~20 – 30 prosenttiyksikköä enemmän negatiivista sävyä kaikissa tarkastelluissa medioissa.
4 Kehystermit (Top‑5 / puolue)
| Puolue | Yleisimmät kehystermit (frekvenssilistan top‑5) |
| Perussuomalaiset | "rasistinen", "äärioikeistolainen", "maahanmuuttovastainen", "populistinen", "kiistanalainen" |
| SDP | "vasemmistolainen", "anti‑säästö", "julkiset palvelut", "tasa‑arvoinen", "ilmastotoimet" |
5 Kolme keskeistä havaintoa talousliberalismin näkökulmasta
Epäsymmetrinen kriittisyys: Media haastoi PS:n protektionistiset ja maahanmuuttorajoitteiset linjat ankarasti, mutta suhtautui SDP:n valtiokeskeisiin rahankäyttölupauksiin pehmeämmin. Talousliberaali lukija näkee tässä tasapuolisuuden puutetta.
Normatiivinen kehystys: PS esitettiin uhka‑kehyksellä ("haitallinen populismi"), kun taas SDP esitettiin ratkaisukeskeisesti ("parantaa palvelut"). Kehysvalinta ohjaa yleisön mielikuvaa enemmän kuin itse faktat.
Vasemmistolaisen narratiivin normalisointi: SDP:n menolisäykset ja progressiivinen verotus kuvattiin pääosin neutraalisti tai myönteisesti – vasemmistolainen narratiivi – ilman vastaavaa kriittistä tarkastelua kuin PS:n talouslinjoihin kohdistunut arvio.
6 Johtopäätös – Median tasapuolisuus?
Kokonaiskuvassa valtamedia käsitteli Perussuomalaisia selvästi kriittisemmin ja leimaavammin kuin SDP:tä. Talousliberaalista perspektiivistä tämä merkitsee tasapuolisuuden vajetta: markkinaliberaalia talouskritiikkiä SDP:tä kohtaan esiintyi harvemmin kuin moraalista leimaamista PS:ää kohtaan. Tämä epäsymmetria voi vaikuttaa kansalaisten käsityksiin puolueiden legitimiteetistä ja politiikkavaihtoehtojen reaalisesta talousvaikutuksesta.
Kommentit
Lähetä kommentti