Miksi vasemmistolaiset niin helposti unohtavat Hamasin olemassaolon kritisoidessaan Israelia?

Alla on tiivis analyysi siitä, miksi monet vasemmistolla itsensä identifioivat toimijat – etenkin länsimaissa – painottavat Israelin politiikan kritiikkiä, mutta sivuuttavat (tai vähättelevät) Hamasin roolia.

1. Valta-asymmetria ja antikolonialistinen linssi

Vasemmistolainen peruskehys korostaa heikko–vahva-asetelmaa: Israel nähdään valtiollisena, teknologisesti ylivoimaisena toimijana ja palestiinalaiset sorrettuna väestönä. Tällöin huomio kiinnittyy lähes automaattisesti siihen osapuoleen, jolla on valtamonopoli – vaikka toisella puolella toimisi ääriliike kuten Hamas. Sosiaalisen median dataa 2023–24 koskeva analyysi osoittaa, että globaalissa pro-Palestina-hashtag-aktivismissa yli 70 % viesteistä keskittyi uhrinarratiiviin, kun taas pro-Israel-viestit keskittyivät “vihollisen” tuomitsemiseen. Tutkimus selittää eron nimenomaan rakenteellisella valta-asetelmalla ResearchGate.

2. Anti-imperialistinen identiteettipolitiikka

Monelle länsivasemmistolaiselle Israel toimii “imperialismin” symbolina, johon on helppo projisoida kriittisiä näkökulmia USA:n ulkopolitiikkaa, kapitalistista globalisaatiota ja rasismia kohtaan. Tämän kehyksen läpi Hamas asettuu “siirtomaavallan” vastarintaliikkeeksi, jolloin sen jihadistinen ideologia jää taka-alalle. VAS-NARRATIIVI: “Israel on apartheid-tyyppinen siirtomaavaltio, joten aseellinen vastarinta on oikeutettua.” Tästä narratiivista kirjoittaa mm. Mondoweiss, joka vaatii vasemmistoa ottamaan Hamasin mukaan “solidaarisuuslogiikkaan” Mondoweiss.

3. Ristiriitainen sekularismi vs. uskonnollinen fundamentalismi

Useimmat länsivasemmistolaiset liikkuvat sekulaarissa, sosiaalisesti progressiivisessa viitekehyksessä. Hamasin sharia-perustainen, homoja ja naisia sorvaava ohjelma aiheuttaisi ilmeisen arvoristiriidan. Tilanteen ratkaisemiseksi Hamas yksinkertaisesti jätetään keskustelusta pois – “vaikea pala nieltäväksi”. The Nationin vasemmistolainen kolumnisti pitääkin hämmentävänä, että “international left” välttää Hamas-keskustelua juuri tästä syystä The Nation.

4. Viestintä- ja kampanjastrategia

Kampanjoissa pyritään selkeään, tunnepitoiseen viestiin (“pysäyttäkää pommitus”). Hamasin analysointi monimutkaistaisi sloganit, loisi sisäisiä ristiriitoja ja antaisi oikeistolle helpon lyömäaseen (“Tukevatko he terroristeja?”). Voxin raportin mukaan maltillisetkin vasemmistotoimijat pyrkivät edelleen rajaamaan Hamas-teeman ulos, jotta “pääviesti” – tulitauko ja humanitaarinen apu – ei hajoaisi Vox.

5. Koalitioiden dynamiikka

Yhdysvalloissa ja Euroopassa pro-Palestina-rintamaan on liittynyt joukko eri kysymyksiin keskittyviä ryhmiä (ilmasto, BLM, queer-liike). JNS huomauttaa, että “woke”-koalitiot hakevat yhteistä nimittäjää ja Hamas-kritiikki voisi hajottaa rintaman, koska osa kumppaneista pitää Hamasia “vastarintana” JNS.org.

6. Medienäkyvyyden vinouma

Väkivaltaa kokeneiden siviilien kuvat ovat mediaseksikkäämpiä kuin jihadistien manifestit. Tämä vahvistaa uhrikehystä, joka edelleen siirtää huomion Hamasin sotarikoksista Israelin toimiin. Sama mekanismi näkyy hashtag-tutkimuksessa (ks. kohta 1) sekä vasemmistomedioiden sisällöissä, joissa kuva-painotteinen raportointi dominoi analyysiä.

7. Olemassa olevat, mutta marginaaliin jäävät vasemmistokritiikit

On kuitenkin vasemmistolaisia – etenkin israelilaisia ja arabivasemmistolaisia – jotka arvostelevat Hamasia jyrkästi ja pitävät sen ideologiaa esteenä kahden valtion ratkaisulle The NationMondoweiss. Nämä äänet jäävät länsimaissa pienelle huomiolle, koska ne rikkovat edellä mainittua koalitio- ja viestintälogiikkaa.

Miksi tämä on ongelma myös talousliberaalista näkökulmasta?

  1. Uskottavuus: Yhden osapuolen sotarikosten sivuuttaminen rapauttaa laajemman ihmisoikeus-diskurssin uskottavuuden.

  2. Ratkaisujen realismi: Hamas on de facto-toimija Gazassa. Sen sivuuttaminen estää politiikkasuosituksia, jotka huomioisivat alueen todellisen valtarakenteen.

  3. Resurssien kohdentaminen: Kehitysapua, jälleenrakennusta ja investointeja suunniteltaessa on tunnistettava, kuka todella hallitsee maata ja verotuloja – muuten syntyy tehottomuutta ja korruptiota.

Yhteenveto

Vasemmiston taipumus “unohtaa” Hamas nousee ennen kaikkea ideologisista suodattimista, kampanjastrategiasta ja koalitiopolitiikasta. Ilman Hamasin tosiasiallisen roolin tunnustamista Israel-Palestiina-keskustelu jää helposti yksipuoliseksi ja epärelevantiksi – eivätkä taloudellisesti kestävät rauhan- ja jälleenrakennusratkaisut pääse edes pöydälle.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää