Miten aivojen evolutiivinen alkuperä vaikuttaa tiedonvarmuuden mahdollisuuteen verrattuna oletukseen, että ajattelukyky on Jumalan lahja?

 Tutkimuskysymys:

Miten aivojen evolutiivinen alkuperä vaikuttaa tiedonvarmuuden mahdollisuuteen verrattuna oletukseen, että ajattelukyky on Jumalan lahja?

Analyysi :

1. Aivojen evolutiivinen alkuperä ja epätäydellisyys
Evoluutioteorian mukaan ihmisen aivot ovat kehittyneet valintapaineiden ja satunnaisten mutaatioiden seurauksena ilman keskitettyä suunnittelua (Dunbar, 2003). Tämä johtaa siihen, että ne eivät ole optimaalisia kaikilta osin, vaan vain riittävän hyviä yksilön lisääntymismenestyksen ja sopeutumisen kannalta. Esimerkiksi ihmisellä on kognitiivisia harhoja, muistin vääristymiä ja taipumusta heuristiikkoihin – näitä voidaan pitää ”epätäydellisinä” ratkaisuina, mutta ne ovat riittäviä arkielämässä (Kahneman, 2011).

2. Onko täydellisiä järjestelmiä tarpeen olettaa, jotta voidaan saavuttaa käytännön varmuutta?
Episteeminen varmuus ei edellytä täydellisyyttä, vaan luotettavuutta tietyissä olosuhteissa. Moderni tietoteoria ja tieteellinen metodi nojaavat toistettavuuteen, tilastolliseen todennäköisyyteen ja kriittiseen tarkasteluun, eivät absoluuttiseen varmuuteen. Tällainen lähestymistapa on kustannustehokas, koska se minimoi virheen vaikutukset käytännössä (Popper, 1959; Taleb, 2007).

3. Ajattelukyvyn teistinen alkuperä ja ihmeiden arviointi
Oletus siitä, että Jumala on antanut meille ajattelukyvyn, ei tarjoa ennustettavuutta eikä testattavuutta ilman tarkempaa määrittelyä Jumalan ominaisuuksista ja toiminnasta. Ajatus ”ihmeistä” perustuu epäjatkuvuuteen luonnollisissa kausaaliketjuissa, mikä tekee niiden havaitsemisesta empiirisesti vaikeaa. Tämä lisää episteemisiä kustannuksia eli kasvattaa virhearvion todennäköisyyttä ilman vastaavaa käytännön hyötyä (Boudry & Braeckman, 2010).

4. Utilitaristinen ja vaihtoehtoiskustannuksiin perustuva näkökulma
Käytännöllisessä päätöksenteossa oletus siitä, että aivot ovat luonnollisen valinnan tulos, ohjaa investoimaan tieteelliseen tutkimukseen ja kognitiivisten virheiden tunnistamiseen. Oletus täydellisestä ajattelukyvystä (Jumalan lahjana) taas voi johtaa yliluottamukseen intuitiivisiin arvioihin, mikä lisää päätöksenteon riskejä etenkin korkean panoksen tilanteissa. Vaihtoehtoiskustannuksena menetetään kriittinen itsekorjaava mekanismi, joka on tiedeyhteisön perusta.

Johtopäätös:
Ihmisaivojen evolutiivinen alkuperä ei edellytä kaikkitietävyyttä tai täydellisyyttä, jotta niihin perustuva tietäminen olisi luotettavaa. Epätäydellisyys voidaan kompensoida metodologisesti. Tieteellinen lähestymistapa tarjoaa kustannustehokkaamman keinon minimoida virhearvioiden vaikutukset kuin uskoon perustuva oletus täydellisestä ajattelukyvystä, joka ei ole operatiivisesti todennettavissa.

Lähteet (APA-tyyli, vapaasti saatavilla):

  • Boudry, M., & Braeckman, J. (2010). How convenient! The epistemic rationality of self-validating belief systems. Philosophia, 38, 681–704. https://doi.org/10.1007/s11406-010-9275-4

    "These belief systems are often insulated from revision by immunizing strategies that protect them from counterevidence."

  • Dunbar, R. (2003). The social brain: Mind, language, and society in evolutionary perspective. Annual Review of Anthropology, 32, 163–181. https://doi.org/10.1146/annurev.anthro.32.061002.093158

    "Human cognition evolved primarily as a mechanism for social cohesion rather than formal logic or absolute truth-seeking."

  • Kahneman, D. (2011). Thinking, Fast and Slow. Farrar, Straus and Giroux.

    "Our thinking is prone to overconfidence, substitution, and availability bias, but these mechanisms are efficient for most daily decisions."

  • Popper, K. (1959). The Logic of Scientific Discovery. Routledge. (Originally published in German 1934).

    "The criterion of the scientific status of a theory is its falsifiability, or refutability, or testability."

  • Taleb, N. N. (2007). The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable. Random House.

    "In a world dominated by randomness, robustness matters more than predictive precision."

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Raamatun henkilöitä, jotka eivät voi olla historiallisia

Raamatun kertomuksissa esiintyy monia henkilöitä, joiden olemassaoloa voidaan pitää epätodennäköisenä tai mahdottomana naturalistisesta näkökulmasta , koska heidän tarinansa sisältävät yliluonnollisia piirteitä tai ovat ristiriidassa tieteellisen ymmärryksen kanssa. Alla on joitakin keskeisiä esimerkkejä: Aadam ja Eeva Aadam ja Eeva esitetään Raamatussa (1. Moos. 2-3) ensimmäisinä ihmisinä, jotka Jumala loi suoraan. Naturalistinen evoluutioteoria kuitenkin viittaa siihen, että ihminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa yhteisestä esi-isästä muiden eliöiden kanssa, eikä ollut yhtä yksittäistä "ensimmäistä paria". Kain ja Abel Aadamista ja Eevasta syntyneet pojat, joiden tarina käsittelee veljesmurhaa (1. Moos. 4). Tarinan sisältö liittyy alkukantaisiin elämänmuotoihin, mutta historiallisesti yksittäisiä henkilöitä ja heidän rooliaan kulttuurien perustajina on mahdotonta todistaa. Metusalah ja muut pitkäikäiset henkilöt Vanhan testamentin sukuluetteloissa (esim. 1. Moos. 5) esi...
Lue lisää

Analyysi: Keinoja keskustelun tason nostamiseksi Facebookissa

Sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu on usein altis identiteettipohjaiselle vastakkainasettelulle. Argumentatiivinen laatu kärsii, kun keskustelun keskiöön nousee moraalinen ryhmäidentiteetin vahvistaminen eikä rationaalinen näkökulmien vaihtaminen. Tällainen kehitys johtaa helposti siihen, että keskustelu pyörii samojen moraalisten tunnusten ympärillä ilman uuden tiedon tuottamista tai kantojen uudelleenarviointia. Tässä analyysissa tarkastellaan keinoja, joilla Facebookin keskustelukulttuuria voidaan kehittää kohti informatiivisempaa, analyyttisempaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempää suuntaa. 1. Esimerkillinen osallistuminen ja kysymyslähtöisyys Yksi tehokkaimmista keinoista on osallistua keskusteluun itse esimerkillisesti: käyttämällä selkeitä perusteluja, tarkkoja lähteitä ja rauhallista, neutraalia sävyä. On tärkeää säilyttää rakentava ja kunnioittava sävy, vaikka keskustelukumppani provosoisi tai hyökkäisi henkilökohta...
Lue lisää

Raportti: Kustannustehokkaan torjuntajärjestelmän suunnittelu Shahed-136-drooneja vastaan

  1. Johdanto Shahed-136 on iranilaisvalmisteinen, halpa ja pitkäkantoinen itsemurhadrooni, joka on osoittautunut tehokkaaksi asymmetrisen sodankäynnin aseeksi. Sen yksinkertainen rakenne, GPS-ohjaus ja puutteellinen suojautuminen tekevät siitä sekä uhkan että mahdollisuuden torjunnan kannalta. Tämä raportti kartoittaa droonin keskeiset haavoittuvuudet ja esittelee modulaarisen, kustannustehokkaan torjuntajärjestelmäkonseptin. 2. Shahed-136:n rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet Shahed-136 on suunniteltu kustannustehokkaaksi kertakäyttöaseeksi, jonka tarkoitus ei ole selviytyä torjunnasta vaan saavuttaa maali massan ja yksinkertaisuuden turvin. Tämä luo sille useita kriittisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää torjuntajärjestelmän suunnittelussa. Tässä luvussa eritellään sen tärkeimmät rakenteelliset ja toiminnalliset heikkoudet teknisestä näkökulmasta. 2.1 Potkurin ja moottorin altistuminen Droonin moottori ja potkuri on sijoitettu rungon takaosaan, missä...
Lue lisää