Peliteoreettinen yleiskuva Israelin tarjoamista kannustimista palestiinalaisille väkivaltaan
Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti muistuttaa toistuvaa kaksinpeliä, jossa kumpikin osapuoli arvioi jatkuvasti, millaiset toimet maksimoivat oman hyödyn seuraavissa kierroksissa. “Kannustin” syntyy aina, kun Israelin valittu strategia kohottaa palestiinalaisryhmien odotettua tuottoa väkivallasta suhteessa muihin vaikuttamistapoihin. Alla on viisi keskeistä mekanismia.
1. Panttivangit & vankienvaihdot: “Kidnapping Bargaining Game”
-
Israelin historian toistuvat, hyvin epäsymmetriset vankienvaihdot (esim. 1 150 palestiinalaista kolmea israelilaista vastaan 1985; 1 027 palestiinalaista yhtä sotilasta, Gilad Shalitia, vastaan 2011) osoittavat, että sieppaus- ja väkivaltatoimet tuottavat konkreettisia palkkioita palestiinalaisjärjestöille. Global Affairs
-
Nobelistiekonomisti Robert Aumann (peliteorian uranuurtaja) huomautti helmikuussa 2025, että niin kauan kuin Israel maksaa “lunnaita”, se suorastaan incentivoi uusia kaappauksia ja iskuja, koska odotusarvo pysyy myönteisenä hyökkääjälle. JNS.org
Game-tekninen tulkinta: Israel kommunikoi (tahattomasti) strategisen viestin “väkivalta kannattanee myös tulevaisuudessa”, jolloin vastapuoli sijoittaa resursseja juuri siihen.
2. Indiskriminoiva repression hinta: “Deterrence Backfire”
-
Taloustieteellinen tutkimus Israelin house demolition –politiikasta Intifadan aikana osoittaa, että valikoimattomat kotien tuhoamiset radikalisoivat siviilejä ja lisäsivät myöhempien terrori-iskujen todennäköisyyttä. Selektiiviset, suoraan tekijään kohdistetut rangaistukset eivät tehneet samaa. SSRN
Peliteoria: Indiskriminoiva rangaistus alentaa väkivallan vaihtoehtoiskustannusta koko väestölle (ja parantaa rekrytointia), joten se kasvattaa hyökkäysstrategian odotushyötyä.
3. Taloussaarron & liikkumisrajoitusten “Opportunity-cost-efekti”
-
Empiirinen analyysi toisen Intifadan ajalta osoittaa, että 10 miljoonan dollarin lisäys vientitulossa sektorilla, joka työllistää 10 % paikallisesta yksityisestä työvoimasta, laski konfliktin intensiteettiä 2–3 %. Toisin sanoen taloudelliset mahdollisuudet nostavat rauhan vaihtoehtoiskustannusta, kun taas vientiä vaikeuttavat saarto- ja tarkastustoimet laskevat sitä ja tekevät väkivallasta suhteellisesti kannattavampaa. ODI: Think change
4. “Racing against the Clock” – asutusten laajeneminen & neuvottelukanavien kuihtuminen
Kun palestiinalaisten on havaittu menettävän maata ja poliittista asemaa jokaisena rauhanomaisena päivänä, väkivalta voi näyttäytyä ainoana tapana hidastaa statuksen quo’n heikkenemistä. Peliteoriassa tämä muistuttaa “grab-the-discount-before-it-expires” –peliä: jos odottaminen vain huonontaa payoff-matriisin tulevia rivistöjä, järkevä (joskin tuhoisa) vastaus on eskaloida nyt.
5. Agenda-setting ja sisäinen kilpailu
-
Mediassa ja kansainvälisessä diplomatiassa väkivalta nostaa konfliktin profiilia; rauhanomaiset kampanjat saavat vähemmän “huomiopisteitä”.
-
Fatahin, Hamasin ja pienempien fraktioiden keskinäinen kilpailu resurssista (“kansansuosiosta”) luo “outbidding”-pelin: jos Israel reagoi voimalla vain aseellisiin iskuihin, ryhmien optimaalinen strategia on korottaa panoksia väkivaltaan korvatakseen kilpailijan.
Strategisia johtopäätöksiä Israelille
-
Panttivankipeliin käänteinen kannustin: Yksi yhtä vastaan -periaate (tai selkeä ilmoitus, ettei vaihtoja tehdä) muuttaa sieppauksen odotushyödyn negatiiviseksi.
-
Rikottaessa erotettava “kirurginen” ja “indiskriminoiva” voima: Selektiiviset iskut, jotka minimoivat kollektiiviset kärsimykset, eivät lisää radikalisaatiota yhtä paljon.
-
Taloudellisten mahdollisuuksien avaaminen: Työlupien, viennin ja investointien vapauttaminen nostaa rauhanomaisen strategian tuottoa.
-
Luotettava signaali rauhanomaisille hankkeille: Jos Israel palkitsee konkreettisesti väkivallattomia aloitteita (esim. helpotuksin tai alueellisilla myönnytyksillä), se muuttaa “payment matrixin” ja laskee väkivallan suhteellista hyötyä.
-
Pitkän aikavälin sitoumusten uskottavuus: Kansainväliset takuut tai kotimaiset lainsäädäntö-ankkurit, jotka rajoittavat asutuslaajennusta, voivat poistaa “kello käy” -efektin.
Yhteenveto
Peliteorian valossa Israelin politiikassa on useita kohtia, joissa unintended incentives nostavat palestiinalaisryhmien odotettua hyötyä väkivallasta. Näiden kannustimien purkaminen edellyttää payoff-matriisin korjaamista: kalliimmaksi tekemistä väkivallalle ja kannattavammaksi rauhanomaisille valinnoille. Näin strategisen dynamiikan suunta saadaan käännettyä ilman tarvetta lisätä loputonta kierteistä kovaa voimaa.
Kommentit
Lähetä kommentti